Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Voiko Luken maatalouden kannattavuuskirjanpitoon sekä ennusteisiin luottaa?

Havaintojeni mukaan Luonnovarakeskuksen maatalouden kannattavuusennusteet ovat jatkuvasti alakanttiin ja antavat tilanteesta merkittävästi huonomman kuvan kuin paljon myöhemmin tuleva toteuma. Kaikki poliittiset päätökset tehdään yleensä näiden ennusteiden perusteella, mikä tekee asiasta todella merkittävän. Ennustemenetelmät eivät myöskään ole julkisia, jotta voisimme tarkkaan ottaen tietää, miten ne oikein tehdään.

Esimerkkinä vuoden 2015 ennuste ja toteuma

Kun hallitus sekä heikensi että siirsi sikatilojen tilavaatimuksia vuoteen 2025 vuoden 2016 sijaan, kävin katsomassa tilastoja tästä syyksi mainitusta sikatilojen kriisistä. Kannattavuuslaskennan toteuman mukaan tuolle vuodelle 2015 laskettu yrittäjätulo sikatiloille olikin 54 400 euroa ja se nousi kasvihuonetilojen ohi parhaaksi kaikista kaikista tilamuodoista.

Maaliskuussa 2016 Luke kertoi maatalouden kannattavuuden ennusteesta kertovassa artikkelissa tilanteesta otsikolla: "Maatalouden kannattavuus kriisirajoilla". Tiedotteessa todetaan seuraavaa sikatiloista:

"Sikatalouden kannattavuuskerroin romahti ennusteen mukaan viime vuonna lähelle nollaa kustannusten kasvun ja tuottajahinnan alentumisen vuoksi. Yrittäjätuloa jäi vain reilut 3 000 euroa yritystä kohti."

Ennusteessa ja toteumassa on vaatimaton 1700%:n ero - miten se voi olla näin suuri?

Jos katsotaan kaikkien tuotantosuuntien toteumaa ja ennustetta, niin tilanne on seuraava: Yrittäjätulon ennustettiin olevan 9 700 euroa ja toteuma oli 14 500 euroa. Kannattavuuskertoimen ennustettiin olevan 0,21 ja toteuma oli 0,37. Kokonaisuutena ei niin suuri ero, mutta silti merkittävä.

Vuonna 2017 maatalouden kannattavuus parani - kuinka moni on lukenut?

Toteumat julkistetaan juuri ennen joulua ja jäävät usein vähälle huomiolle. Kuinka moni tiedostaa, että sateisesta kesästä huolimatta maatalouden kannattavuus paranikin vuonna 2017? Tuskin kovin moni.

Luken vuoden 2017 ennusteesta kertova tiedote otsikoitiin seuraavasti: "Sade huuhtoo maatalouden kannattavuutta". Itse ennusteessa kerrotaan maatilojen keskimääräisen yrittäjätulon jäävän keskimäärin 13 000 euroon ja kannattavuuskertoimen olevan 0,29.

20.12.2018 julkistetut toteumat vuodelle 2017 ovat 16 000 euroa yrittäjätuloa ja kannattavuuskerroin 0,38. Ennustettiin siis laskua vuodesta 2016 ja päädyttiinkin merkittävään nousuun.

Tämä asia on uutisoitu varsin nihkeästi ja Maaseudun tulevaisuus otsikoikin asian seuraavasti: "Maatalouden kannattavuus koheni viime vuonna – laskeakseen taas tänä vuonna". Itse artikkeli on maksumuurin takana, mutta sen verran tulee näkyviin, että sen alussa kerrotaan: "Nousu jää väliaikaiseksi. Joulukuun alussa Luke julkisti tämän vuoden ennusteen. Sen mukaan kannattavuuskerroin laskee lähes yhtä alas kuin 2016, 0,29:ään."

Näin todellakin on, Luke on otsikoinut aiheesta seuraavasti: "Maatalouden kannattavuus kuivuu kokoon". Sopivasti ennen budjettiriihtä julkaistu tiedote kertoo:

"Vuonna 2018 maatalouden kannattavuus painuu vielä viimevuotistakin heikommaksi, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore ennuste. Kannattavuustavoitteesta saavutetaan vain 17 prosenttia, mikä on heikoin tulos koko 2000-luvulla."

Ilmeisesti myöhemmin joulukuussa on ennustetta tarkennettu 0,29:ään, mistä MT kertoo.

Tämän vuoden 2019 joulukuussa näemme sitten kuinka paljon alakanttiin ennusteet menevät tällä kertaa. Päätökset on jo tehty ennusteen perusteella eikä jatkuva samansuuntainen heitto toteumaan taida kiinnosta ketään.

Tehdäänkö näillä ennusteilla politiikkaa objektiivisen tiedon tuottamisen sijaan?

Tilastoja ja ennusteita Luken tutkijoiden salaisella reseptillä

Sekä varsinaiset tilastot että ennusteet tehdään parin Luken tutkijan toimesta tavalla, joka on vain osittain julkinen. Pääperiaatteita on kerrottu, mutta se ei ole lähimainkaan riittävää, jotta voisimme varmistua tilastojen oikeellisuudesta.

Tilasto perustuu otokseen, ja Luken kertoman mukaan esimerkiksi tilivuoden 2017 tulokset laskettiin noin 770 kirjanpitotilan luvuista ja tulokset painotettiin kuvaamaan Suomen 35 400 suurimman maatalous- ja puutarhayrityksen tilannetta.

Miten painotus tapahtuu? Millä perusteilla? Tästä ei ole tietoa.

Otos on ymmärtääkseni varsin staattinen eli noin 7% tiloista otoksessa vaihtuu. Kätevää ja helpottavaa kenties laskennan ja tietojen keruun osalta, mutta saattaa johtaa merkittäviin systemaattisiin virheisiin. Esimerkiksi vuoden 2017 siipikarjatilojen notkahduksesta todetaan tiedotteessa seuraavaa: "Siipikarjatiloilla kannattavuus heikkeni nyt voimakkaasti, mutta vuosivaihtelu voi johtua siipikarjatilamäärän pienuudesta otoksessa."

Kun sitten mennään tilastosta tehtäviin ennusteisiin, niin tilanne on vieläkin hähmäisempi. Ennusteen teko ja sen metodit vaikuttavat olevan vain Luken tutkijoiden tiedossa eikä meillä ole mitään tietoa siitä, miten nämä oikein tehdään. Jollain mystisillä kertoimilla homma pyöritetään.

Miten sitten otetaan huomioon se, että mallissa vaikuttaisi olevan systemaattinen virhe, joka johtaa jatkuvaan aliarviointiin?

Jos peilataan vaikkapa arvosteltuihin työllisyystilastoihin, niin ainakin niiden kriteerit ja laskentatapa on tiedossa ja siten arvosteltavissa ja arvioitavissa. Tässä pidetään malli täysin pimennossa ja meidän tulisi vain luottaa siihen ilman mitään mahdollisuutta oikeellisuuden arviointiin.

Näin ei voi olla. Laskentatavat ja ennusteiden metodit on julkaistava, jotta voimme arvioida niiden oikeudenmukaisuutta.

 

PS. En väitä etteikö maataloudessa leipä olisi kapea ja tilanne yleensä ottaen huono. Haluan kuitenkin, että tilannekuva on oikea ja tilastot luotettavia sekä avoimesti avatulla tavalla tuotettuja. Asiantuntijoiden ja myös kansalaisten pitää pystyä luottamaan laskelmiin ja halutessaan heidän pitää pystyä katsomaan niissä käytetyt perusteet sekä laskentatavat.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Niko, vasta kritiikkiä sai Luken metsäarviot eli mitä Suomen metsistä voidaan hakata:

- - "Kymmenen vuoden jaksolle, 2011–2020, arvioitujen lukujen perusteella hakkuiden tasossa on huomattavaa alueellista vaihtelua.

– Vuoden 2017 hakkuut ylittivät kestävät hakkuumahdollisuudet Kanta- ja Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa. Kestävyyttä kannattaa kuitenkin tarkastella vuotta pitemmällä ajanjaksolla. Muutaman vuoden suuretkaan hakkuut eivät ole tässä kriittisiä. Puuntuotannon kestävyys vaarantuu vasta, jos koko jakson keskimääräiset hakkuut nousevat jakson kestäviä hakkuumahdollisuuksia suuremmiksi, Torvelainen arvioi." - -

https://www.luke.fi/uutiset/runkopuun-hakkuut-uute...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tämä on hieman samankaltainen asia. Parhaillaan asiantuntijat odottelevat, että Luke julkistaa millaisella muutetulla mallilla se on saanut puuston kasvamaan aiempaa enemmän.

"Maa- ja metsätalousministeriön alaisen Luken laskelmat ovat herättäneet keskustelua jo ennakkotietojen perusteella, ja niitä on pidetty jopa poliittisina."

"– Tässä mennään biotalous eikä ilmasto edellä. Surullista tämä on siksi, että jos LULUCF-asetusta [hiilinielujen laskentaa] horjutetaan, horjuu myös EU:n ilmastopolitiikka, twiittasi Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun."

https://yle.fi/uutiset/3-10550738

Laskentatapa on menossa tai mennyt EU:n tarkasteluun, mutta ei ole vielä tietoa meneekö se läpi.

Menee vähän aiheesta sivuun, mutta menköön, kun ei blogin asia vaikuta juuri kiinnostavan vaikka itse idänkin sitä merkittävänä, kun maataloutta tarkastellaan koko ajan epäselvien lukujen kautta.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Eiköhän me kohta saada luotettavia arvioita kun Suomikin on mukana EU:n satelliittipaikannusjärjestelmässä, ks. alla:

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267281-ke...

PS. Katso erityisesti em. blogini keskusteluketjun lopussa olevat videopätkät GALILEOSTA ja muista satelliittipaikannusjärjestelmistä, joihin Suomikin on jo sitoutunut. Berner niitä jo yritti saada Suomeen, vaan ei vielä onnistunut. Kukahan niitä seuraavaksi lähtee edistämään?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

No joo, Galileo ei nyt ehkä tähän asiaan vaikuta, mutta paikannuksen kannalta toki merkittävä asia. Liikenteessä tultaneen käyttämään vahvasti.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"Osittain Galileoon perustuvan täsmäviljelyn ansiosta Euroopan viljelijöiden sadot parantuvat ja tilojen tuottavuus lisääntyy. Viljelijät voivat myös optimoida lannoitteiden ja rikkakasvihävitteiden käytön sekä pienentää vaikutustaan ympäristöön", ks. alla:

https://www.usegalileo.eu/FI/inner.html#data=farm

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Eiköhän LUKE ole saanut turpaansa ihan riittävästi. Jos tulos ei ole ollut toivottu, LUKEn piste on lakkautettu. Monta toimipistettä on ajettu alas?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

En osaa sanoa. En nyt silti lähtisi siihen, että ei ole tarpeen kyseenalaistaa heidän perusteitaan ja kummallisuuksia laskennassa sekä toimintatavoissa säälin vuoksi.

Niin paljon näitä tilastoja käytetään politiikan yms perusteluina, että kyllä meidän pitäisi tietää taustat ja tilastojen tulisi olla laadukkaita ja avoimilla metodeilla tuotettuja.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset