Soten läpinäkyvä pelastusyritys eristämällä Esperi poikkeukseksi
Vanhustenhoivassa paljastuneet ongelmat ovat asettaneet soten yhä pahemmin kyseenalaiseksi, joten nyt pyritään vahinkokontrolliin (damage control) eristäen Esperi poikkeukseksi yksityisellä sektorilla ja tuomaan esille julkisen sektorin ongelmat. Muutama päivä sitten kohun alkaessa näin ei vielä kehdittu tehdä, mutta nyt erityisesti talouslehdistössä ollaan aloitettu puolustaminen, jotta sote-palveluiden yksityistämisen jatko saataisiin varmistettua.
Talouselämä kirjoittaa tänään otsikolla: "Tutkija varoittaa Esperi-kohusta: Älä tuomitse yksityisiä hoivakoteja – julkisella puolella rämmitty jopa pahemmin". Pikaisesti myös Uusi suomi tämän jakaa samalla otsikolla.
THL:n asiantuntija lausunto kyselyistä kuulostaa aika ristiriitaiselta:
"Tiedot kerätään yksiköiltä kyselyllä, jonka kattavuus on THL:n mukaan erinomainen. Hoitoalan työntekijäjärjestöt ovat väittäneet, että tietoja kaunistellaan ja työvuorolistoja paikkaillaan esimerkiksi sijaisilla. THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa myöntää, ettei THL voi tarkistaa mistään, pitävätkö annetut tiedot paikkansa."
Kattavuus on erinomainen, mutta kyselyyn voi vastata mitä tahansa ilman, että se tulisi mitenkään ilmi. Kokonaisuutena erinomaista vai mitä? Oma ilmoitus ja omavalvonta toimii. Olisi hauska nähdä, mitä ongelmayksiköt ovat THL:lle raportoineet.
Leimataan vaaliaseeksi ja politikoinniksi
Samalla kun pyritään eristämään Esperi Care poikkeukseksi, pyritään leimaamaan kritiikki vaaliaseeksi ja politioinniksi kuten vaikkapa täällä päätoimittaja Huusko otsikolla Antti Rinne ja Li Andersson saivat Esperistä vaaliaseen. Talouselämä jakaa sama näkökulman lukijoilleen.
Samoilla linjoilla on Talouselämän aiemminkin sotea vahvasti ajanut Seija Holtari eilisessä kommentissaan Raakaa peliä hoivakodissa – ja silti suuret hoivayhtiöt tekevät Suomelle ison palveluksen.
Hoitajien huolia esiin tuovien järjestöjen toimintaa kritisoidaan avoimesti:
"Etujärjestöt Tehy, Super ja JHL huomauttavat, että ne ovat tuoneet julki hoitajien hätähuutoja jo pitkään. Niin ne ovatkin, ja hienoa että edes jokin taho tätä tärkeää tietoa nostaa esiin. Hätähuudot kuitenkin sekoittuvat yleiseen politikointiin ja ammatilliseen edunvalvontaan, jota nämä järjestöt tarkoituksensa mukaisesti myös harjoittavat. "
Hätähuutoja ei siis olla kuultu, kun uskotaan näiden tekevän lähinnä vain politiikkaa. Voisiko olla kuitenkin myös niin, että hoitajien etujärjestöt tuovat esille aitoja ongelmia ja ne olisi syytä ottaa vakavasti?
Nykyinen tilanne on seurausta politiikasta ja päätöksistä, joten eikö sen pitäisi olla polittiisessa keskustelussa?
Erityisesti talouslehdistö tekee kaikkensa sen eteen, että julkisia palveluiden yksitystistämistä edistettäisiin kuten niiden takana olevat pääomapiirit haluavat.
Kokoomuksen ja Keskustan toimet vanhusten kohdalla
Kokoomus torppasi 2012 hoitajamitoituksen kirjaamisen vanhuspalvelulakiin ja nyt meillä merkittävän ongelmana on hoitajien vähyys – olisiko asioilla mitään yhteyttä?
Keskustavetoinen hallitus, jossa Kokoomus on mukana, perui edellisen hallituksen päätöksen kunnilta vaadittavasta asiantuntemuksesta vanhustenhoidon osalta. Kauppalehti kertoo:
"Edellishallituksen antaman vanhuspalvelulain mukaan kunnalta edellytettiin vastuutyöntekijää hoitamaan vanhuksen asioita niin hoitoon kuin etuuksiin liittyvissä asioissa. Lisäksi laki listasi ne ammattialat, joista kunnilla piti olla vanhustenhuoltoa varten erityisasiantuntemusta. Näitä olivat esimerkiksi geriatria, vanhusten lääkehoito, ravitsemus ja monialainen kuntoutus. Sipilän hallitus päätti kuitenkin kumota mainitut lainkohdat. "
Tehdyllä politiikalla ja päätöksillä on seurauksensa ja niitä näemme nyt.
Niiden kritisoimisen ja asioiden esille nostamisen kuittaaminen politikointina tai yksittäistapauksena vain yhden yritysten ongelmaksi on omituista venkoilua.
Eduskunnassa tehdään politiikkaa ja vaalien edellä vielä tavallista voimakkaammin – niin pitääkin.
Oma kysymyksensä on vielä se kuinka paljon etukäteen ennen päätöstä on hukattu näiden palvelujen voimavaroja päivittäisestä toiminnasta ja jätetty parannuksia tekemättä kohta neljä vuotta jatkuneessa sotesäädössä.
Vanhukset ovat juuri nyt kuumaa kamaa vaalimarkkinoilla. Ensin sosialidemokraatit nappasivat heidät vaaliaseekseen vappusatasella. Pian tämän jälkeen myös kokoomus tuli esiin senioriverkostoillaan ja nyt perussuomalaisetkin ovat kertoneet olevansa huolissaan vanhustenhoidon tilasta. Keskustan tuore vaalistrategia puolestaan on päättänyt poistaa köyhyyden Suomesta. Tosin usean eri järjestön ja selvityksen mukaan köyhyys on lisääntynyt hälyttävästi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella tehtyjen sosiaaliturvan leikkausten ja indeksien jäädytysten vuoksi. Noh, onneksi hätä ei ole tämän näköinen, kun nyt se köyhyys sitten poistetaan. Mietin tässä vain, että eikö sitä olisi voinut tehdä yhtään aikaisemmin, kun onhan heillä ollut kuitenkin lähes neljä vuotta aikaa?
Ilmoita asiaton viesti
#eläkeläislupaus on kovaa valuuttaa, äänestäjistä neljännes tai kolmannes lienee eläkeläisiä.
Köyhähän on hyödytön ja haitaksi vaalien välillä, mutta vaaleissa sillä on sentään sama yksi ääni.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelmat ovat samansuuntaisia kaikissa suuryritysten omistamissa hoivakodeissa. Näissä yksiköissä ei ole riittävästi kokenutta ja osaavaa henkilökuntaa, työt & lääkehuolto organisoitu huonosti. Hoivakodeissa ei ymmäretä riittävästi:
1. Vanhuudesta, dementiasta
2. Lääkehoidosta & sen organisoinnista
3. Haavanhoidosta
4. Milloin pitää ja milloin ei pidä ottaa yhteyttä lääkäriin, sairaalaan
5. Ei ole riittävästi ihmisiä, jotka aidosti ovat kiinnostuneita näistä vanhuksista.
Kaiken tämän takana lymyilee omistajat, jotka eivät edes ole kiinnostuneita vanhusten hyvinvoinnista vaan haluavat säästää kaikesta tarpeellisestakin. Omistajat eivät ole hoitoalan ihmisiä vaan markkinamiehiä. Hoitajat kentällä ovat puun ja kuoren välissä – tämä johtaa siihen, että moni motivoitunut hoitaja ei kestä tilannetta vaan lähtee pois.
Ilmoita asiaton viesti
Ks. alla ”Vaikuttava valvonta osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta”:
https://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/2…
Liite 1. Haastatellut asiantuntijat [tässä tutkimuksessa]
Hanna Ahonen, sosiaalineuvos, Valvira
Satu Helin, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto
Tarja Holi, johtaja, Valvira
Riitta Husso, lakimies, Valvira
Eija Hynninen-Joensivu, sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja, sosiaalihuoltoyksikön päällikkö, Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Tapani Hämäläinen, ylilääkäri, vastuuyksikön johtaja, HUS
Aino Närkki, johtava elinkeinoasiantuntija, Sosiaalialan työnantajat
Päivi Opari, erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Riitta-Leena Paunio, Eduskunnan oikeusasiamies (2002–2009)
Sirkka Sivula, johtava lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Maarit Sulavuori, vs. osastopäällikkö, sosiaali- ja terveysvirasto, Helsingin kaupunki
Merja Tepponen, kehitysjohtaja, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
Juha Tuominen, johtava ylilääkäri, Terveystalo
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on jo säädetty laissa hoitolaitoksien omavalvonnasta näin:
47 §
Omavalvonta
Sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastaavan tahon on laadittava omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Suunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä, sen toteutumista on seurattava säännöllisesti ja toimintaa on kehitettävä asiakkailta sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella.
Omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta voidaan säätää tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.
48 §
Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus
Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvan tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajina toimivien henkilöiden on toimittava siten, että asiakkaalle annettavat sosiaalipalvelut toteutetaan laadukkaasti.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun henkilön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle.
Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä.
Kunnan ja yksityisen palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on sisällytettävä 47 §:ssä tarkoitettuun omavalvontasuunnitelmaan. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena.
49 §
Toimenpiteet ilmoituksen johdosta
Edellä 48 §:n 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee käynnistää toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi. Henkilön on ilmoitettava asiasta salassapitosäännösten estämättä aluehallintovirastolle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa ei korjata viivytyksettä.
Aluehallintovirasto tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi antaa määräyksen epäkohdan poistamiseksi ja päättää sitä koskevista lisätoimenpiteistä siten kuin erikseen säädetään.”
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301
—
Miksi näin ei ole kuitenkaan toimittu?…
Ilmoita asiaton viesti
Hallitus – jopa pääministeri henkilökohtaisesti – vastuussa yksityisen hoivakodin lainrikkomisista? Eikö kunnilla ja niiden johtajilla, jotka näistä palvelujen ostoista päättävät, ole mitään vastuuta? Kunnallisen hoivakodin korvaaminen palvelun ulkoistamisella on kuitenkin aina kunnallinen päätös.
Ilmoita asiaton viesti
Tietääkseni en ole blogissani laittanut pääministeriä henkilökohtaiseen vastuuseen. Kokoomuksen, Keskustan ja komppaaja Siniset kylläkin.
Kerroin noiden toimista. Jos olisi yksikäsitteinen hoitajamitoitus laissa, niin olisi helpompi puuttua asiaan.
Jos taas kunnassa olisi enemmän asiantuntemusta, niin ostaminen sekä valvonta olisi tehokkaampaa. Toki kunnat ovat sitten tehneet itse ratkaisujaan.
Ensisijainen vastuu on ostajilla ja kunnassa, mutta ei tämä kehitys nyt pelkästään niistä johdu.
Lainsäätäminen kun on edelleen eduskunnalla hallituksen esityksistä ja ne asettavat rajat sekä myös resursoinnin kautta usein mahdollisuudet.
Ilmoita asiaton viesti
Oli näköjään kiire Talouselämällä kaivaa esille tieto, jonka mukaan vasemmiston Tradeka on ollut yhteistyössä Esperin kanssa. Niin varmaan moni muukin aiemmin, mutta nyt tilannetta arvioitaneen uudelleen.
Kiire on taas vaikuttaa, kun oikeistopuolueet ovat vaikeuksissa.
https://www.talouselama.fi/uutiset/vasemmiston-hal…
Ilmoita asiaton viesti
Itseasiassa keskustelu vaikuttaa kovin samanlaiselta kuin raiskauksista käyty keskustelu. Lähes identtisillä argumenteilla mennään.
Itse yritys/raiskaaja jää vähimmälle huomiolle ja esille nostetaan kaikki muu.
Ilmoita asiaton viesti