Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Valtion ja valtionyhtiöiden yritysmyyntien tiedot julkisiksi määräajan jälkeen

  • Korruption tasot, Lähde: Ari Salminen
    Korruption tasot, Lähde: Ari Salminen

Kansalaisten on mahdotonta varmistua siitä, että valtio on toiminut asianmukaisesti ja kansalaisten etua vaalien myydessään yritystoimintaa joko suoraan tai sitten valtionyhtiöiden kautta. Liikesalaisuuden myötä kaikki keskeisimmät asiat jäävät piiloon. Tänään keskusteluihin on noussut Rautaruukin Solitran myyminen Sipilälle antaen myös lainan kaupan toteuttamiseen. Joku aika sitten ollaan keskusteltu Raskoneen myynnistä sen päädyttyä varsin erikoisella taholle monen mielestä alihintaan.

Liikesalaisuuden suoja näissä kaupoissa määräaikaiseksi - merkitys vähenee ajan myötä

Kun kaupoista on kulunut vaikkapa viisi tai kymmenen vuotta, niin käytännössä ostohetkellä liikesalaisuuksiksiksi määritellyt asiat menettävät merkitystään.

Siksi ehdotankin, että joko muutetaan lakia tai sitten annetaan jo nykyisten lakien puitteissa laajemmin tietoa yli kymmenen vuotta sitten tehdyistä valtion omaisuuden myynneistä.

En tunne lakeja tästä asiasta kovin hyvin, mutta en näe esteitä sille, etteikö esimerkiksi Kemira Gowhown myyynnin asiakirjat sekä päätöksentekoon liittyvät asiakirjat voitaisi nyt avata aivan toisessa laajuudessa. Myynnistä on aikaa yli kymmenen vuotta.

Tärkeää olisi myös, että koko myyntiprosessiin liittyvät asiakirjat avattaisiin. On tuotava julkiseksi kuinka valtion omistajaohjaus on toiminut hakiessaan ostajaehdokkaita ja kuinka myytävän omaisuuden arvo on määritetty. Varsin usein näitä tekevät konsulttiyritykset, mikä asettaa haasteita sille, onko toimittu valtion edun mukaisesti.

Liikesalaisuuksien perusteella merkittävimmät asiat jäävät piiloon - rakenteellisen korruption mahdollisuus

Ymmärrän hyvin perusteet sille, että osa tiedoista joudutaan myyntihetkellä määrittelemään liikesalaisuuksiksi. Tämä lienee väistämätöntä ostajan edun vuoksi.

Kuitenkin moni näistä siis menettää merkitystään ajan kuluessa ja vaikkapa kymmenen vuoden jälkeen tarve on vähäinen.

Iltalehdessä todettiin tänään Sipilän ja Rautaruukin kauppoihin liittyen:

"Jos valtionyhtiö tänä päivänä rahoittaisi oman omaisuutensa myynnin yksityiselle ihmiselle, joka pian kaupan jälkeen myisi saman omaisuuden lähes nelinkertaisella hinnalla ulkomaiselle omistajalle, seurauksena olisi skandaali, ja kaikkien asianosaisten toimet tutkittaisiin."

Mikä estää avaamasta asiakirjoja tuolta ajalta jo noin kahdenkymmenen vuoden takaa?

Kaiketi silloinkin oli olemassa jonkinlainen valtion omistajaohjaus, joka on tehnyt päätökset annettujen tietojen pohjalta. Kauppahetken liikesalaisuudet ovat menettäneet merkityksensä jo aikaa sitten myydyn yrityksen kohdalla.

Suomen kohdalla puhutaan usein korruption vähäisyydestä. On hyvä kuitenkin huomata, että nämä kansainväliset mittaukset mittaavat suoraa korruptiota eli eli lähinnä sitä. kuinka helppoa on ruskean kirjekuoren kera saada virkamies hoitamaa asiat toisin. Rakenteellisesta korruptiosta mittaukset eivät kerro yhtään mitään.

Aikarajan jälkeinen julkisuus kitkisi väärinkäytöksiä

Vaikkapa kymmenen vuoden jälkeisten asioiden salaaminen liikesalaisuuksien varjolla on usein keinotekoista ja suojelee lähinnä myyntiprosesseissa mukana olleita. Kuitenkin yhteisen omaisuuden myyntiin liittyvien asiakirjojen julkisuus pitäisi olla laajempi ja myöhemmin olisi mielestäni mahdollisuus tulkita myyntihetken liikesalaisuuksia toisella tavalla.

Valtion ohella nämä asiat koskevat myös kuntia, jotka nekin ovat myyneet runsaasti omaisuuttaan. Sotea odotellessa on esimerkiksi tehty runsaasti kiinteistökauppoja, joissa kunnan kiinteistöjä on myyty eri tahoille.

Julkisuuden laajentamisen lisäksi olisi hyvä olla riippumaton elin, jolla olisi oikeus tarkastaa näiden kauppojen oikeudenmuisuus jo aiemmin. Kenties Valtiontalouden tarkastusvirastolla olisi jo nykyään tällainen mahdollisuus?

Miellyttävää olisi heti myyntihetkellä tietää taustat yhteisen omaisuuden myynnistä, mutta tämä lienee käytännössä mahdotonta liikesalaisuuksien vuoksi ja yksityisen ostajan edun suojelemiseksi.

Räikeimmät hyväveliverkoston tapaukset saataisiin todennäköisesti kuitenkin kitkettyä pois sillä, että asiat olisivat laajemmin julkisia myöhempänä ajankohtana.

Liian paljon jää nykyisellään piiloon ja arvailujen varaan - avoimuuden ja julkisuuden pitää lisääntyä!

 

 

Jos haluat tietää lisää piilokorruptiosta ja rakenteellisesta korruptiosta, niin kirjoitin niistä neliosaisen sarjan viime keväänä:

Rakenteellinen korruptio ja hyväveliverkostot Suomessa - osa 1

Piilokorruptio Suomessa osa 2: Kaavoitus ja rakentaminen

Piilokorruptio Suomessa osa 3: Konsulttiyrityksien laajamittainen käyttö

Piilokorruptio Suomessa osa 4: Lainsäädännön tarkoitukselliset porsaanreiät

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Kansalaisilta estetään kaikki tieto ja "Liikesalaisuuksien perusteella merkittävimmät asiat jäävät piiloon - rakenteellisen korruption mahdollisuus" tämä sallitaan liikesalaisuuden myötä.

Vastaavasti hallitus Sipilän johdolla on ajanut kaavoitusta ja rakentamista ja sen sujuvoittamista. Kansalaiset joutuvat lain vastaisten päätöksien uhriksi, kun lainvastaisia päätöksiä "sujuvoitetaan".

"Professori: Kaavoituksen laillisuusvalvonta retuperälle maakuntalakiesityksessä – Lainvastaisia päätöksiä voi sujahtaa eteenpäin"

https://yle.fi/uutiset/3-10112743

"Vaasan yliopiston julkisoikeuden professori (emerita) Eija Mäkinen on huolissaan kaavoituksen laillisuuden valvonnasta hallituksen maakuntalakipaketissa. Professori sanoo, että laillisuusvalvonta jää retuperälle, ellei hallitus korjaa lakiesitystään.

Mäkisen mukaan lakkautettavien ELY-keskusten tehtäviä kaavoituksen ja alueidenkäytön valvonnassa ei ole jyvitetty yhdenkään valtion viranomaisen harteille. Professori on laatinut valtioneuvostolle selvityksen (siirryt toiseen palveluun) muutoksen vaikutuksista.

– Kun ELY-keskukset lakkautetaan, myös niiden suorittama kaavojen laillisuusvalvonta loppuu. Hallituksen esityksessä sanotaan, että valvontatehtäviä ei maakuntauudistuksessa siirretä millekään viranomaiselle.

Vastuuta laillisuusvalvonnasta ei voida kipata yksin kansalais- eikä luontojärjestöille tai kuntalaisille, sanoo professori".

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Nämä ovat tärkeitä asioita, joista pidetään yllättävän vähän meteliä. Itse katson nämä esitykset jopa perustuslain vastaisiksi ja olen niistä muutaman kerran kirjoitellutkin.

Valvonnan rapauttaminenkin voidaan laskea erääksi rakenteellisen korruption muodoksi.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

https://www.iltalehti.fi/talous/a/201805022200915385

Iltalehden saamat asiakirjat osoittavat, että Juha Sipilän lähipiirin osaomistaman Chempoliksen avuksi valjastettiin syksyllä 2016 kaksi valtionyhtiötä yhden sijaan. Hankkeista neuvoteltiin myös poliittisella tasolla.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mielestäni tämä biotalousbisnes on uusi merkittävä mätäpaise rakenteellisen korruption kentällä.

Ja tällä en tarkoita sitä, että biotalous itsessään on huono asia vaan sitä, että nämä rakentuvat valtion rahoilla merkittävillä investointituilla yms.

Sen takaavat hallituksen kärkihankkeet sekä sitten useille eri toimijoille kuten Business Finlandille annetut strategiset ohjaukset korostaa nimenomaan biotaloutta tuissaan.

Kirjoitin joskus blogin Taalerista, joka hallinnoi varakkaiden suomalaisten varoja. On helppo huomata, että niistä suuri osa sijoitetaan valtion voimakkaasti tukemille aleueille kuten tuulivoimaan, biotalouteen ja cleantechiin.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25...

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Minä pidin SPR:n toimintaa rehellisenä, ja luovutin verta vuosikymmenien aikana yli sata kertaa ja nyt hyvän tekijänä tunnettu järjestö rahastaa..

https://paaomasijoittajat.fi/kasvutarinat/esperi-c...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toisaalta tuossa artikkelissa kerrotaan vuodesta 2006:
"SPR mietti, että kasvuyrityksen profiili ei sovi hyväntekeväisyyttä tekevälle järjestölle. Lähdimme etsimään uutta omistuspohjaa."

SPR luopui Esperi Caren osake-enemmistöstä vuonna 2006 ja vajaan 10 prosentin vähemmistöomistuksesta vuonna 2010.

Eli ei se ole omistajana Esperissä ollut enää kahdeksaan vuoteen. Hyvä niin.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Joo, ei SPR ja rahastus sovi yhteen. Kuitenkin SPR:n nimestä syntynyt Esperi hiukan pilaa hyväntekeväisyysjärjestön imagoa vieläkin. Jos Googlesta hakee SPR niin tulee myös Esperi esille.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #7

Onhan tuo hauskasti jo kaiketi lähtöisin siitä, miten SPR lausutaan ruotsiksi: espeeär..

Viestintäkonsultti jo totesikin, että firma joutunee koko strtaegian uudistuksen lisäksi vaihtamaan myös nimensä tämän saatua niin pahan kolauksen.

"Kriisiviestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo näkee toimitusjohtajan irtisanoutumisen vastuunkantamisena. Kortesuo arvioi mainehaitan olevan vakava mutta ei tappava. Yrityksellä saattaa olla edessään esimerkiksi nimenvaihto."

”Koska toimitusjohtaja eroaa, on tilanne pelastettavissa. Yhtiön pitää laittaa toimintamallinsa strategiasta lähtien uusiksi. Yhtään en ihmettele, jos yritys vaihtaa nimeään tai fuusioituu toiseen.”

”Joskus myös henkirikoksen tehnyt rikollinen vaihtaa nimeään, tässä on samanlainen tilanne. Uutta nimeä tarvitaan myös silloin, kun lähdetään tekemään täysin uudenlaista toimintaa. Haluan korostaa, että nimen vaihtaminen ei ole valheellista toimintaa. Uusi nimi tarkoittaa myös sitä, että yhtiö lähtee mylläämään koko olemassaolonsa syytä uusiksi”, Kortesuo jatkaa

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Sulle mulle näin se menee ja "hyvät veljet" toimii jopa hallituksessa lakeja hyväksyttäessä. Kun lakiluonnoksista annettiin lausuntoja, Rakennusteollisuus oli yksi niistä, joka ilmoitti pitävänsä hyvänä valvonnan poistamista.

Mäkinen tuo esille myös "Nimenomaan kaavoitus on korruptioherkkä alue. Valvonnan puute saattaa raivata tilaa epäasialliselle vaikuttamiselle "hyvä veli" -verkostoineen. Emme me ole Suomessa aivan täydellisiä tässäkään". https://yle.fi/uutiset/3-10112743

Hallitus kuunnellut Rakennusteollisuutta

Soten ja maakuntauudistuksen varjoissa hiipinyt hanke saattaa huolestuttaa kansalaista. Professoria sen sijaan ei ole lyöty ällikällä.

– Minulle tämä ei ole yllätys. Viime keväänä ELY-keskusten valitusoikeuksia rajoitettiin siten, että ne saavat valvoa ja valittaa pelkästään valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävistä asioista.

Keitä valitusoikeuksien rajoittaminen hyödyttää ja kiinnostaa? Mäkinen kertoo taustalla näkyvän eritoten Rakennusteollisuus RT:n tahto. Rakennusteollisuus on esimerkiksi lausunnossaan (siirryt toiseen palveluun)6.9.2016 esittänyt valitusoikeuden poistamista kokonaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kaavoitushan on maailmanlaajuisesti korruptioherkimpiä alueita ja tällaiset lainmuutokset menevät kyllä rakenteellisen korruption alueelle pahasti.

Ymmärrän tietyn sujuvoittamisen tarpeen, mutta käytetyt keinot ovat osin vääriä.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Tämän on huomioineet myös asiantuntijat/oikeusoppineet; "Myös korruption vaara lisääntyisi".

https://yle.fi/uutiset/3-8738714

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Kun kaupunki myy omaisuutta, siitä päättää valtuusto. Entäpä, jos valtio myy omaisuutta, siitä päättäisi eduskunta? Suhmurointi vähenisi ja vastuu isommalla porukalla.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Periaatteessa tuo voisi olla yksi ratkaisu. Käytännössä sitten törmätään melkoisiin ongelmiin, kun markkinoiden kannalta tällaisten tulisi pysyä jonkin verran salassa, jos ostaja on vaikkapa pörssiyhtiö.

Viimeaikaiset valiokuntavuodot yms eivät saa minua uskomaan, että 200 kansanedustajaa osaisi pitää saamansa tiedot luottamuksellisina. Jotta päätös olisi mahdollista tehdä oikein perustein tulisi heille toimittaa kaikki asiaan liittyvä materiaali.

Jotn valitettavasti ei mielestäni ole realistinen vaihtoehto vaikka mielenkiintoinen olisikin.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Vake Oy:n lopettaminen pikimmin ja budjettivallan tältä osin palauttaminen sen lailliselle haltijalle eli eduskunnalle on tässä tarpeen ja ymmärrykseni mukaan myös välttämätöntä.

Toinen asia sitten on, miten eduskunnan budjettivallan tietyn suuruinen kaappaaminen 2016 perustetulle Vakelle hallituksen omaksi budjetiksi pitäisi käsitellä juridisesti.

Koska Juha Sipilän rikastuminen on tapahtunut moraalisesti ehdottomasti ja juridisestikin kenties moitittavalla tavalla, väistämättä mieleeni nousee kysymys: voidaanko Vakea käyttää nimenomaan uusien juhasipilöiden rikastuttamiseksi tavalla, joka vastaa ansiotonta arvon nousua?

Käyttäjän ilpoilvesluoto kuva
Ilpo Ilvesluoto

"Kun kaupoista on kulunut vaikkapa viisi tai kymmenen vuotta, niin käytännössä ostohetkellä liikesalaisuuksiksiksi määritellyt asiat menettävät merkitystään."

Kaupan teon pitäisi olla julkista, koska kansalaiset itse ovat omistajina. Jos he eivät saa tietoaan omansa myynnistä ja siihen vaikuttavista asioista, on parempi olla tekemättä kauppoja. Emme voi sokeasti luottaa edustajiin, vaan meillä kuuluu olla mahdollisuus tarkistaa, onko edustajamme todella ajamassa asioita meidän parhaaksi.

Liikesalaisuuksien julkisuus olisi ostajan ja myyjän tiedossa, joten se olisi asia joka huomioitaisiin kaupanteon yhteydessä. Samalla pitäisi julkistaa kaikki muutkin jo tehdyt kaupat. Toki tässä asiassa pitää olla tarkkana, mutta virheet on pystyttävä korjaamaan.

edit.

Lisäksi mahdolliset korruptiot paljastuisi. Esim alihintaan myyty valtion omaisuus siirretään takaisin valtion omistukseen ja rikoshyöty takavarikoitaisiin. Ostaja menettäisi rahansa. Lisäisi vastuuta myös ostaja puolella ja vähentäisi lahjontaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jaahas, Sipilä on nyt antanut "kattavan" kommentin:
"Tämä on ihan hölynpölyä tämä homma. Tämä on tarkoitushakuista, tässä vaalien alla tulee varmaan olemaan kaiken näköistä. Rautaruukki halusi, että yhtiön toimitusjohtajana ostan tuon yhtiön. Nehän antoivat maksuaikaa. Ei siinä mistään muusta ollut kysymys, kuin että osalle kauppasummasta tuli maksuaika”, Sipilä vastaa.

Pohditaanpa tuota hetki.

a) Rautaruukki halusi nimenomaan toimitusjohtajan ostavan yhtiön?
- miksi?
- voiko valtionyhtiö päättää diilata omaisuuttaan myytäväksi yhdelle taholle, joka sattuu olemaan toimitusjohtaja
- se tekee näin toimiessaan alueella, josta päätoimalansa puolesta sillä ei ole juurikaan ymmärrystä
- eikö sen olisi pitänyt kilpailuttaa tarjoajia ja hakea mahdollisimman suuri hinta?

b) antoivat maksuaikaa?
- miksi he antoivat 30 miljoonaa lainaa kaupan osapuolelle?
- millä korolla? (Huom. tuohon aikaan 1990-luvun alussa korot olivat aivan eri tasolla kuin nyt)
- mistä lähtien valtionyhtiö toimii lainakonttorina?

Jos Rautaruukki olisi halunnut varmistaa kotimaisen omistajuuden valitsemalla Sipilän, niin kait se olisi pitänyt huolen ettei firmaa voi myydä eteenpäin ulkomaille nelinkertaiseen hintaan pikaisesti kuten tapahtui.

Ennemmin Sipilä taitaa puhua hölynpölyä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tuossa uutisessa oli yksi aika hyvä kommentti ajan korkotasosta:
"Niko, tosiaan 1990-luvun alussa korot olivat huikeita. Esim. pankkien ns. yönylikorot olivat jopa 12%. Pidemmät lainat jopa 18%:n korolla.
Meno oli reipasta. Tuskinpa Sipilä Rautaruukille paljoakaan korkoja maksoi."

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kun tätä kelailee, niin sitä hullummalta tuntuu. Jos nyt sanotaan että markkinoilta korko olisi ollut tuolloin 10%, niin tämä tarkoittaisi 30 miljoonan markan lainalle vuodessa korkokuluja 3 miljoonaa markkaa.

Tämä summa siis Sipilän olisi pitänyt pystyä vuodessa nostamaan osinkoina yrityksestä ulos kattaakseen pelkät korot. Ei vielä penniäkään lyhennyksiä.

Kyllä sanoisin, että ainoana tarkoituksena on ollut myydä nopeasti eteenpäin tietäen yrityksen arvon olevan suurempi. Kuvi on niin läpinäkyvä, että myyjänkin olisi se pitänyt nähdä ellei ole aivan tumpelo. Välittämästi herää sitten mieleen oliko tässä myyjä mukana kuviossa.

Jos taas Rautaruukki ei ottanut markkinakrkoa lähellä olevaa korkoa lainasta toimi se vastoin omistajien etua. Katsoi tätä miten päin tahansa, niin kuvio on outo.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Pakko kommentoida tähän että jälkiviisaus on vihoviimeinen tapa kertoa oikeita ratkaisuja historian tapahtumiin. Jälkikäteen on aina kovin helppo kertoa niitä oikeita ratkaisuja tehtyihin päätöksiin.

Itse olen useasti saanut kauppoihini maksuaikaa, joskus jopa yli vuoden, maksuajat ovat vain yksi kohta kun kaupoista neuvotellaan.

Toisaalta kyllä minuakin harmittaa, koska en tätä mainittua kauppaa osannut itse hyödyntää.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kyse on ennemminkin siitä, ettei päätöksien taustoja ja prosessia suostuta tuomaan julki. Vasta silloin voimme arvioida taustoja kunnolla.

Kysymyksessä on 30 miljoonaa markkaa. Se ei ole ihan nappikauppaa.

Mielelläni toki kuulen, mistä saat ostettua jotain s.e. myyjä antaa sinulle tavaraa tai palvelua s.e. et lyhennä siitä penniäkään yli vuoden aikana. Asuntokaupoissa joskus on mahdollista neuvotella näin, mutta itse en juuri tiedä tällaisen olevan kovina tavallista. Tuossakin luotottajan toimii pankki eikä myyjä.

Maksuaika on eri kun se, että ei tarvitse lyhentää sen vuoden aikana lainkaan ja myyjä antaa sinulle tämän mahdollisuuden antamalla sinulle lainan.

Joten heitäppä esimerkkejä millaisia kauppoja saat tehtyä myyjän antaessa sinun olla vuoden maksamatta siitä?

Muutoin tämä luulostaa vain tarkoitukselliselta asian hämärtämiseltä keskustan mieheltä.

Jälkiviisausväittämät taas on niin väsyneitä. Faktat tiskiin niin arvioidaan, mutta niitä ei jostain kumman syystä olla halukkaita kertomaan avoimesti. Vaihtoehdoksi jää vain spekulointi asialla ilman niitä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset