Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Vieläkö Stockmannin alamäki voi kääntyä?

  • Suurin osa näistäkin on Stockmannin Akateemisesta kirjakaupasta.
    Suurin osa näistäkin on Stockmannin Akateemisesta kirjakaupasta.

Haikeudella ja hieman surullisena katselen perinteikkään Stockmannin pitkään jatkunutta alamäkeä, jolle ei näy loppua. Useat liiketoiminnot on jo myyty ja Talouselämä ennusti pari viikkoa sitten artikkelissaan edessä olevan Stockan paloittelu. Muutama päivä sitten tämä sai jonkinlaista vahvistusta, kun uutisoitiin Terrafamen Lauri Ratian ehdottamisesta  uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi. Hänellä ei ole kokemusta kaupan alueelta eikä varsinkaan kuluttajakaupasta. Sen sijaan hän on ammattilainen erilaisissa yritysjärjestelyissä ja -kaupoissa.

Omia muistoja Stockmannista matkan varrelta

Osin sattumaltakin Stockmann on ollut minulle tuttu jo tuolta 70-80-luvun vaihteesta, kun nuoruuteni kotikaupungissa Kouvolassa oli Stockmann, joka jo 80-luvulla sieltä tosin lopetettiin. Kenties se oli ensimmäisiä askelia jostain laajennusstrategiasta, sillä muutoin yhtä pieniin kaupunkeihin se ei koskaan tietääkseni laajentunut.

Tullessani lukion jälkeen opiskelemaan Otaniemeen Teknilliseen korkeakouluun tuli Akateemisesta kirjakaupasta tuttu paikka, sillä se oli harvoja paikkoja, josta pystyi ostamaan tarvittavia ulkomaisia oppikirjoja. Ellei Otaniemen kirjakaupasta löytynyt tai kirja oli loppu, niin piti mennä bussilla Helsingin keskustaan Akateemiseen kirjakauppaan - se oli Kouvolan pojalle ihmeellinen kirjamaailma. Opiskelijan rahavaroilla muutoin ei Stockmann tuolloin oikein toiminut, käytiin lähinnä vaan katselemassa mitä voisi ostaa mikäli olisi rahaa.

Myöhemmin muutin opiskelujen jälkeen Ruoholahteen ja samalla kehittyi lukuharrastus, kun koulukirjojen pänttäämien loppui. Lähes joka lauantai kävelin Akateemiseen kirjakauppaan ja useimmiten palasin sieltä repussani ei vain yksi vaan useampia kirjoja. Jostain syystä aloin lukea eniten englanninkielisiä pokkareita ja niiden valikoima oli siellä laaja ja ne olivat verraten huokeitakin. Kirjahyllyssäni on satoja kirjoja, jotka ovat peräisin Akateemisesta. Tuolloin verkkokauppoja ei juuri ollut, mutta ammattitaitoinen ja avulias henkilökunta tilasi haluamani ja minulla on siten esimerkiksi Robert B. Parkerin koko tuotanto hyllyssä kymmenine kirjoineen alkuperäiskielellä.

Kokkausharrastuksen myötä Stockan Herkku oli myös merkittävä paikka ennen suurta ruokabuumia sekä etnisten kauppojen tuloa pääkaupunkiseudulle. Jos oli tarpeen löytää jotain erikoisempaa, niin saattoi olla varma siitä, että sieltä ainakin löytyi vaikka hinnat olivatkin usein hieman suolaiset. Myös kokkausvälineiden kohdalla Stocka oli pitkään parempi kuin muut ennen kuin esimerkiksi Kokkipuoti ja Chez Marius tulivat Helsinkiin - sittemmin monet verkkokaupat vielä tulivat samoille apajille.

Myös vaatteiden osalta Stockmann oli pitkään tärkeä siitä syystä, että olen noin parimetrinen, satakiloinen ja kengännumero on siro 47 tai 48 riippuen mallista. Ennen verkkokauppoja ja osin myös kilpailun tuomaa kauppojen valikoiman kasvua Stockmann oli yksi harvoista kaupoista, joista löytyi sopivia vaatteita kokoiselleni. Vaikka hinnat eivät olleet aina miellyttävät, niin käytännön pakko välillä ohjasi ostamaan vaikka puvun työhön sieltä. Nyt kansainvälinen verkkokauppa on muuttanut tilanteen täysin.

Stockmann oli parhaimmillaan mielestäni loistavasti palveleva tavaratalo. Henkilöstöä oli tavallista enemmän ja oli pidetty huolta siitä, että halutessasi saat palvelua kuitenkaan sitä liikaa tuputtamatta - muutenhan kaltaiseni suomalainen mies karkaa takavasemmalle.  Jossakin Prismassa tms taas et meinaa löytää enää myyjää millään mikäli haluaisit tietää jotain tai saada apua.

Valitettavasti tuntuu kyllä, että jotain tuosta palveluhengestä on viime vuosina kadonnut ja lisäksi Stockmanninkin lienee ollut kustannuspaineissaan pakko karsia myyjiä tavarataloista.

Alamäen syyt ovat moninaiset - verkkokauppa kenties niistä merkittävin

Stockmann on kohdannut monia ongelmia ja useita liiketoimintoja on jo myyty. Stockan Herkku meni S-ryhmälle vaikka jatkaakin tavarataloissa ja Akateeminen Kirjakauppakin myytiin ruotsalaiselle Bonnier Booksille, jolla on mm Adlibris-verkkokauppa. Nykyisissä tavarataloissa on lisäksi paljon vuokratoimijoita esim kahviloissa, osin tämä konsepti on myös toiminut kohtuullisen hyvin.

Lisäksi pian Stockmann irroittautuu lopullisesti Venäjältä myös kiinteistöjen myynnin kautta ja Venäjän valloitus on ohi.  Tästä kaupasta Stockmann saa kuitenkin 171 miljoonaa euroa, joka on tarpeen yrityksen velan pienentämiseksi.

Lindex on toistaiseksi pärjännyt kohtuullisesti, mutta senkin tahti on hiipunut verkkokauppojen ja ketjujen kovassa kilpailussa Euroopassa.

Erityisesti muodin ja vaatteiden alueella verkkokauppojen tulo on rapauttanut tavaratalojen menestystä eikä sille näy loppua. Vielä kun verkkokauppa kehityy ja kehitellyt sovellukset virtuaaliseen sovittamiseen yms kehittyvät, niin voittokulkua tuskin pysäyttää mikään. Lisäksi uskoisin Suomessa tämän jopa korostuvan eli meikäläiselle luonteelle sopii hyvin tilata vaatteet kotiin ja sovitella siellä rauhassa tai tehdä se sovelluksella. Ainakin itselleni tämä sopii mainiosti enkä usko olevani suomalaisista miehistä vähemmistössä.

Miten tästä eteenpäin?

Talouselämä-lehden mukaan edessä on Stockan paloittelu. Jotain on myytävä ja todennäköisimmät vaihtoehdot ovat kiinteistöt, tavaratalokauppa tai Lindexit. Kiinteistöt olisivat helppoja myydä, mutta samalla menisi turvallisin ja tasaisin tuoton lähde. Lindexin myynnin tapauksessa taas jäljelle jäisi kiinteistöt ja ongelmallinen tavaratalobisnes. Tavaratalobisneksen myydessään Stockmann taas menettäisi perinteikkäimmän ytimensä.

Vaikeita päätöksiä, joita omistajien on piakkoin tehtävä. Suurimpia omistajia ovat säätiöt Konstsamfundet sekä Svenska Litteratursällskapet i Finland, jotka osuuksien sekä osakkeiden A-sarjan suuremman äänivallan myötä ratkaisevat Stockmannin suunnan.

Nähtäväksi jää mikä se suunta on ja vieläkö tulevaisuudessa tavataan Stockan kellon alla. Toivottavasti.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Minullakin on samanlaisia kokemuksia juuri Akateemisesta ja herkusta. Ikävä kyllä Akateeminen on vain varjo entisestään täällä Turussa ja valikoimaa on karsittu juuri niiltä osin missä minun kiinnostukseni oli.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Yksi hyllyistänikin on Boknäsin :D...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Itselläni on lähes kaikki tuota, kun pala kerrallaan pystyy laajentamaan ja palan voi vai nostaa toisen päälle ilman yhtäkää ruuvia tai kokoamista. :-)

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson Vastaus kommenttiin #5

Totta. Se on juuri sopiva tällaiselle laiskahkolle huonekalujen kokoajalle. Ja se on sitäpaitsi tyylikäs ja valtaosa pölystä jää vitriinin ulkopuolelle.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Samat on kokemukset ainakin Vantaalla valikoiman osalta. Jumbossakin on enää minimaalinen pieni nurkkaus entiseen Akateemiseen verrattuna.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tuli mieleen vielä muistoja. Kun joskus asuin Lauttasaaressa, niin sieltä keskustaan menevä bussi meni s.e. päätepysäkki oli sopivasti Stockan ja Svenska teaternin vieressä.

Bussiin tuli usein lauttasaarelaistätejä minkkiturkeissaan matkalla Stockalle ostoksille ja heitä oli hauska seurailla. Ainoa negatiivinen puoli oli, että muutama oli ilmeisesti käyttänyt samaa Chanel vitosta tms useampia vuosia ja oma hajuaisti oli siihen tottunut, joten annostus oli kasvanut - joskus meinasi vieressä tai takana nimittäin tajunta räjähtää... ;-)

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Samansuuntaisia ovat asiakaskokemukset minullakin.

Viimeisen kerran kun yritin ostaa näivettyneestä Akateemisesta kirjaa, ei sitä hyllyssä ollut, mutta myyjä tarjoutui tilaamaan. Olisi maksanut kaupasta haettuna 30 e. Kiitin tästä, menin kotiin ja tilasin itse. Kirja maksoi kotiintuotuna 20 e.

Jouluksi teki mieli graavata siikaa joten marssin Stockan herkkuun. Kalatiski oli kyllä suuri, mutta eihän siellä myyty kuin Norjan lohta. Hukkareissu tuli, mutta ilokseni löysin sitten siikaa lähikorttelin K-marketin tiskiltä.

Stockan tilanne ei ole kadehdittava. Kun liiketoimintaa yritetään tervehdyttää palvelua ja tarjontaa supistamalla, rapautuu asiakaskokemus entisestään, ja syöksykierre on valmis.

Stockan vahvuudet ovat edelleen tunnettuus ja hyvät liikepaikat. Mutta kenties konsepti kaipaisi modernisointia. 1980-luvun Tapiolassa Stockan asiakkaan prototyyppi oli minkkiturkissa sipsutteleva iäkäs suomenruotsalainen leskirouva, eikä tämä mielikuva ole kovin paljoa muuttunut.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Akateemisessa kyllä on tullut paljonkin asioitua, mutta muuten kierrän kyseisen puljun visusti. En tiedä, mitä muissa kaupungeissa tapahtui, mutta Tampereella Stocka oli kuuluisa asiakkaiden profiloimisesta.

Jos asiakkaalla oli kalliit vaatteet, palvelu oli loistavaa. Jos asiakas oli pukeutunut halpoihin markettivaatteisiin, henkilökunta kulki nokka pystyssä. En tiedä, olisiko alamäki opettanut kyseiselle lafkalle nöyryyttä, raha kun ei tunnetusti haise kenenkään taskussa.

Yhtä kaikki, päätin jo vuosia sitten äänestää jaloillani, enkä ole takaisin mennyt.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toki varmaan tuotakin ilmiötä on havaittavissa, itse en esim Itiksen tai Jumbon kohdalla sitä juuri tunnista, Helsingin keskustassa kyllä joskus...

Muistan aina kun yksi kaverini tuli Hesaan tarkoituksenaan ostaa uusi Corvette-auto, mutta kun autokauppiasta ei kiinnostanut palvella ruutupaitaista farkkujätkää, niin jätti sillä kertaa ostamatta.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Muistan vielä ajan, kun Stockmannilla sai automaattisesti 15% alennusta puhuessaan ruotsia. Fiksu suomenkielinen vaimoni, oltuaan ½ vuotta Tukholmassa töissä, omaksui kielen sen verran hyvin, että pystyi hyödyntämään alennuksen täysmääräisesti.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Sjutton också, tätä en tiennyt - jos olisin, niin olisin yrittänyt.. ;-)

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

No en minäkään vaikka äidinkieleni on ruotsi.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Senverran monta vuosikymmentä on Stokkalla tullut asioitua että Rautiainen voisi kyllä valottaa koska tuollaista alennusta on annettu. Muuten joku voi luulla miehen laskevan lööperiä.

Stokkan ja varsinkin Akateemisen alasajo on ollut kyllä ikävää seurattavaa.
Puheet Stokkasta kalliina eliittipaikkana ovat mielestäni aina olleet pahantahtoisten panettelua. Kyllähän sieltä kallista merkkitavaraa sai mutta myös kohtuuhintaan kestävää laatua.

Akateeminen nyt on vieläkin kivijaloista paras verrattuna pariin muuhun kirjakaupan nimellä kulkevaan askartelutarvikkeita ja tusinataulunkehyksiä kauppaavaan myymälään. Valitettavasti Akateeminen on tullut lujaa alas siitä mitä se joskus oli, varsinkin ulkomaisen tarjonnan osalta. Onneksi vajetta paikkaa pari kaupungin loistavaa yksityistä kivijalkakauppaa.

Pääasiallisesti kirjat tulee kuitenkin nykyisin tilattua Amazonista (se/uk) tai Adlibriksesta.

Vaatteet tulee lähes kaikki ykaityisestä kivijalassa tai ulkomaisista verkkokaupasta. S:n tai K:n automarketeihin en vaateostoksille lähde muuta kuin hätätilanteessa.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Vielä 70-luvun alussa, mutta varmasti myös aiemmin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Oukkei, 1969 syntyneenä en olisi kerennyt oikein messiin tähän. :-)

Veijo Mustonen

Totta taisi mennä stokka 80-luvulla
ylimieliseksi.Katottiin välillä kuin halpaa makkaraa,kun yritti jotain ostaa.Jopa hissipojatkin oli euroopan omistajia olevinaan.Mutta sitä saa mitä tilaa enkä,ole yhtään surullinen
ehkä vahingoniloinen.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Vaikea kuvitella, että suunta voisi enää muuttua.

Painetuilla kirjoilla ei ole enää lähellekään samanlaisia markkinoita kuin ennen. Pientenkin erien tilaaminen muuten kuin olemassaolevaan pyyntöön on aina riski. Kirjojen pitäminen varastossa satunnaisen ostajan varalta ei ole kannattavaa.

Herkun myynti oli viimeinen naula arkkuun. Herkussa oli hyvä hinta/laatu-suhde ja moni keskustassa työssäkäyväkin kävi siellä ostoksilla työpäivän päätteeksi. S-ryhmä näyttää pilaavan maineenkin Food Marketillaan.

Aseman palauttaminen verkkokaupalla on aika epätodennäköistä. Suomen markkinat ovat siihen pienet. Sitä kuvaa sekin, että Osmo Colorin värejä kannattaa tilata mieluummin Itävallasta rahtikuluineen, jos tarvitsee enemmän kuin kaksi 0,75 litran purkkia. Silloin voittaa rautakauppahinnan, värivalikoima on suurempi, eikä Suomessa ole verkkokauppaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Logistiikan kehitys ja alentuneet kuljetuskustannukset ovat kyllä mahdollistaneet kaikkea. Jotenkin silti tuntuu pöhköltä, että Itävallasta tuodut pönikät tulee halvemmaksi.

Siitä tuli mutkan kautta mieleen nuo hullut päivät. Nykyään on niin suunnattoman helppoa vaikkapa kopioida läppärillä "suuressa" alennuksessa olevan television mallinumero ja seuraavaksi pastata se googleen katsoen hinnat muualla. Varsin usein huomaa aika nopeasti, että mitä sitä riuhtomaan, kun jostain saa muutoinkin samaan hintaan tai halvemmalla.

Vertailusta on tullut niin helppoa, että näennäiset suuret tarjoukset eivät tepsi kuin osalle.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Ei kaupunkiin Stokkalle vaan viitsi enää mennä. Liikenne on tehty niin kurjaksi sinne.

Ostoshelveteissä taas Stokkat on pieniä ja kalliita.

Kuolo korjaa Stokkan, aika on vaan epäselvä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mielenkiintoista olisi tietää, miten muissa maissa ollaan tällaisia ratkaistu ja mitä on tehty toisin. Tuntuu että aika monessa Euroopan maassa on stokkansa.

Äkkiseltään käymistäni tulee mieleen NK Tukholmassa ja El Corte Ingles Barcelonassa. Pikaisella haulla vaikuttaisi, että NK meni jo vuosikymmeniä sitten franchising-periaatteella toimivaksi lähinnä Tukholmassa ja El Corte Ingles taas valitsi tien, jossa sillä on yli 90 liikettä Espanjassa.

Valitettavasti en tunne asiaa paremmin, mutta kiinnostavaa olisi lukea mikäli jollain on kokemuksia muista maista.

Käyttäjän vinettoa kuva
Juhani Penttinen

Asun talvet Espanjalle kuuluvalla saarella ja tuossa saaren pääkaupungissa on El Corte Ingles. Pari kertaa pistäytynyt talven aikana mutta eipä ole tullut ostettua juurikaan mitään. Onhan se hulppea liike tosiaan mutta hiljaista ainakin oli käydessäni esim miesten vaateosastolla. Keväällä kuulin että ei yrityksellä mene kovinkaan hyvin mutta nämä ovat vain toisen käden tietoja.

Tokmannin markkina-arvo on 489 milj. € ja Stockmannin vain 163milj,€. Kukapa olisi suhdetta muutamia vuosia sitten uskonut!

Verkkokaupan lisäksi syitä alamäkeen ovat Venäjän pieleen menneet liiketoimet ja mm. Lindexistä maksettu liian korkea hinta!

En usko yhtiön konkurssiin koska sillä on pääomaa arvokkaassa Helsingin tavaratalossa ja muualla.
Mutta kyllä Stockmannin profiili tulee muuttumaan ja ehkäpä NK:n suuntaan.

Kovin helppoja vaihtoehtoja ei ole hallituksella. Markkina näyttää arvelevan osakesarjojen yhdistämistä kuten Kim Lindström Kauppalehdessä tänään arvioi. Yksi keino voisi olla Lindexin vieminen pörssiin ja sillä tavalla pääoman hankkiminen ja velkojen lyhentäminen. Mutta vähittäiskauppaa on tosiaan vaikea kääntää kovin kannattavaksi.

En omista yhtiön osakkeita.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kiitos Juhani, hyviä näkökulmia, joita tarvitsee tovi pohtia.

Käyttäjän vinettoa kuva
Juhani Penttinen Vastaus kommenttiin #22

Vaikka et käsitellytkään Stockmannia varsinaisesti sijoittajan näkökulmasta niin tässä hyvä, asiantuntijan kolumni yleensäkin kivajalkakauppojen tulevaisuudesta. Rohkenen lisätä linkin tähän.

https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/ov...

Ilpo Penttinen

Tässä joitakin ajatuksia pidemmältä ajalta:
- aikoinaan väärä visio asiakkaiden tulevaisuuden ostokäyttäymisestä (tavaratalo -panostukset)
- täyden palvelun tavaratalo/tavarataloketju on kustannuksiltaan raskas ylläpitää ja (liian) hidas reagoimaan muutoksiin
- tuotevalikoima koostuu samoista kansainvälisistä tuotebrändeistä kuin muillakin rajojen ulkopuolisilla markkinoilla ja hinnat huomattavasti kalliimpia, jolloin turistit ostavat merkkituotteet muualta (miten erilaistua?)
- kotimaiset brändituotteiden ostajat ovat aika pieni joukko
- ainakin lippulaiva -tavaratalon sijainti autoilla asioiville on hankala ja lisäksi paikoitushallimaksut liian kalliit
- asiakaspalvelun taso ei vastaa kuluttajien toiveita
- aika yleinen mielikuva on edelleen: "kallis ja ylimielinen"
- verkkokauppa ei pysty vastaamaan ulkomaisten kilpailijoiden toimintatapoihin ja hintoihin
- myös Lindex on hirvittävässä kilpailutilanteessa

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset