Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Sama tulos eri keinoilla - perustulokokeilun alustavia tuloksia

Otsikot huutavat kuinka perustulokokeilu ei lisännyt työllisyyttä, mutta tulosta voidaan myös katsoa toiselta näkökulmalta. Samaan aikaan verrokkiryhmän ollessa hallituksen "kannustavien" toimenpiteiden kohteena ovat työllistymisvaikutukset siis samat. Hallitus on toisaalta kehunut työllisyyspolitiikkansa onnistumista, joten eikö silloin samalla tasolla oleminen ole ihan kohtuullinen tulos?

Kyseessähän ovat alustavat tulokset koskien vuotta 2017 ja paljon on vielä avoinna tutkimusryhmän päättäessä raportin seuraavasti:

"Tässä raportissa esitetyt tulokset ovat monilta osin alustavia, eikä niiden pohjalta ole syytä tehdä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä perustulokokeilun vaikutuksista työllisyyteen ja hyvinvointiin. Kokeilun todelliset vaikutukset voidaan luotettavasti raportoida vasta kun kaikki arviointitutkimuksen aineistot – rekisterit, kyselyt, haastattelut ja niiden erilaiset yhdistelmät – on perusteellisemmin analysoitu, ja kokeilua rajoittaneiden poliittisten, institutionaalisten ja aikataulullisten reunaehtojen vaikutukset on arvioitu. Tällöin voidaan sanoa myös jotain luotettavampaa siitä, millaisia vaikutuksia perustulon käyttöönotolla voisi olla yksilöiden työmarkkinakäyttäytymiseen ja hyvinvointiin suomalaisessa yhteiskunnassa."

Joisssan medioissa tämä muistetaan mainita ja jossain ei, vaikkapa Iltalehden artikelissa "Perustulokokeilun karu saldo: Ei lisännyt työllisyyttä yhtään" jää se kovin vähälle huomiolle.

Eri teitä samaan työllistymistulokseen, mutta toisella hyvinvointi sekä usko tulevaisuuteen paranee

Perustulokokeilussa olleet työllistyivät siis alustavien tulosten mukaan 2017 yhtä hyvin kuin hallituksen kritisoitujen "kannustavien" toimenpiteiden kohteina olleet verrokkiryhmän työttömät.

Tämä on siis huono tulos?

Samaan aikaan kyselytutkimusten perusteella hyvinvointi on merkittävästi lisääntynyt sekä usko tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksiin. Eikö se ole merkittävä asia?

Minusta on - ellei sitten ole tavoitteena rangaista työttömyydestä ja syventää ahdinkoa.

Tarkoitus ei pyhitä keinoja - miksi humaanimpi tapa ei kelpaa?

Tulosten perusteella voidaan pohtia kummalla tavalla halutaan edetä - pakottamalla ja sanktioimalla vai sitten mahdollistamalla, luottamuksella ja vähentämällä byrokratiaa?

Tämä vaikuttaa olevan osin ideologinen valinta. Tänään Ylen kolumnissaan Tuija Siltamäki pohtii seuraavaa: Miksi raha motivoi rikasta mutta passivoi köyhää?

Ei liene sattumaa, että päivää ennen alustavien tulosten julkaisua Keskusta julkisti "kannustavan perustulon" mallinsa, joka vaikuttaa sotivan kentän kantaa vastaan. Kohua syntyi eilen, mutta tänään saadaankin sitten jo pikaisesti vahvistusta valinnalle ja kohu laimenee. Taitavaa polittista peliä - on naiivia olettaa, etteikö hallituspuolueilla kokeilun teettäjänä olisi ollut tiedot jo käytettävissä tätä päivää aiemmin.

Minä en kiistä, etteikö Sipilän hallituksen toimilla olisi ollut positiivista vaikutusta työllisyyteen. Keinoista olenkin jo eri mieltä ja väitän, että samoihin tuloksiin oltaisiin voitu päästä ihmisiä kunniottavammalla ja arvostavammalla tavalla aidolla kannustamisella, auttamisella ja byrokratiaa vähentämällä.

Avainasia on se, että perustulokokeilussa olleet ovat työllistyneet yhtä hyvin kuin hallituksen toimien kohteena olleet. Samaan aikaan heidän hyvinvointinsa ja uskonsa tulevaisuuteen on merkittävästi parempi.

Eriasteinen toivottomuus ja henkinen pahoinvointi on monen työmarkkinatuen varaan pudonneen työttömän todellisuutta. Eikö niiden vähentyminen ole merkittävä edistysaskel?

Kummanlaisia keinoja sinä kannatat?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Niko, hyvää pohdintaa, kiitos.

Itse olen pyöritellyt sitä, onkohan kukaan miettinyt sitä vaihtoehtoa, että mitäpä jos perustulo olisikin määritelty lakiin esimerkiksi maksimissaan 3-5 vuodeksi per jokainen suomalainen 18 vuodesta 65 ikävuoteen välillä?

Siis laissa olisi oikeus käyttää tuo määrä perustulovuosia (esim. 600 e/kk/netto + vuosittaiset indeksikorotukset), ja sitten jokainen voisi itse omasta tilanteestaan katsoen valita sen ajankohdan milloin käyttää nuo omat perustulovuotensa.

Eli voisi perustuloa nostaa opiskellessaan, työttömyysjaksojen ja vanhempainvapaiden tai asevelvollisuuden tms. jaksojen aikana. Valinta olisi vapaa ja kun vuodet olisivat käytetty, niin that's it.

Tämä ei tietenkään poissulkisi pääsääntöisesti muuta tukipolitiikkaa, vaan tämä järjestely otettaisiin siihen oheen niin, että kun tulot nousevat tiettyyn rajaan asti, annettu perustulo leikkautuukin pois.

Ja ne henkilöt, jotka eivät ole käyttäneet näitä perustulovuosia kokonaan, saisivat eläkkeensä päälle jonkun palkkion "hyväkuntoisuudestaan ja työnsankaruudestaan"

Mitäpä tuumitte tästä?

Tässä olisi yhdistettynä keppiä ja porkkanaa ;)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kiitoksia, tuossa voisi olla aineksia. En ossoo vielä kummempaa sanoa, täytyy pohtia lisää.

Käyttäjän WilleDebaucherDahl kuva
Wille Dahl

En näe Kirsi menetelmässäsi mitää positiivista, vaikka käyt sitä spämmimässä jokaiseen perustulokirjoitukseen.

Mitä yrität saavuttaa tällä? Mikä pointti on luoda keinoteikoiset 'perustulovuodet'-puitteet perustulon saannille? Luuletko, että huonossa asemassa oleva haluaa olla huonossa asemassa?

Ja muutoinkin tuohon kirjoitukseesi liittyen, olet täysin epäymmärtänyt perustulon syvimmät elementit: byrokratian, paperienpyörittämisen ja ihmisten nöyryyttämisen lopettamisen.

Ja lisäksi tämä ehotuksesi työn sankariksi pyrkimiseksi... ha ha ha. Tässä ohitetaan taas terve järki aivan täysin. Meinaatko, että ihmiset voivat vaikuttaa täysin siihen, kuinka kova 'työmoraali' heillä on on? Kuinka terveinä he pysyvät? Miten teknologiset muutokset muuttavat työympäristöjä?

Tämä ehdottamasi 'malli', jos sitä voi siksi sanoa, kuulostaa painajaiselta.

Pidä keppisi. Ja pidä porkkanasi. Lisää lunta ja voit tehdä lumiukon.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Wille, kaikin mokomin ;) luntahan nyt piisaa... Ja vaikka kuumottavan pään päälle pantavaksi.

Käyttäjän WilleDebaucherDahl kuva
Wille Dahl Vastaus kommenttiin #6

Entä löysitkö vielä vastauksia kysymyksiini? Vai löytyikö vain väistelyä?

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Niko, kun mietit malliani tarkemmin, niin huomaat, että se yksinkertaistaa byrokratiaa, korostaa yksilön vapautta, tukee oman elämän hallintaa ja säästää yhteiskuntamme varoja. Myös pientä eläkettä saaville sillä olisi merkitystä.

Käyttäjän WilleDebaucherDahl kuva
Wille Dahl

Kirjoitit Niko näin: "Minä en kiistä, etteikö Sipilän hallituksen toimilla olisi ollut positiivista vaikutusta työllisyyteen. Keinoista olenkin jo eri mieltä ja väitän, että samoihin tuloksiin oltaisiin voitu päästä ihmisiä kunniottavammalla ja arvostavammalla tavalla aidolla kannustamisella, auttamisella ja byrokratiaa vähentämällä.

Avainasia on se, että perutulokokeilussa olleet ovat työllistyneet yhtä hyvin kuin hallituksen toimien kohteena olleet. Samaan aikaa heidän hyvinvointinsa ja uskonsa tulevaisuuteen on merkittävästi parempi."

Olet oletettavasti parempi ihminen kuin minä. Itse kiistän Sipilän hallituksen toimien positiivisen vaikutuksen yhtään mihinkään. Tai no, ovat varmasti saaneet positiivisesti lisättyä eliitin valtaa.
Kun ottaa huomioon, että tässä verrokkiryhmässä työllistyminen oli 'yhtä hyvää', niin sanoisin, että se jo kirjaimellisesti tarkoittaa, ettei Sipilän hallituksen toimilla ollut mitään vaikutuksia työllisyyteen, muuten kuin tilastollisen näppäröinnin kautta

Pitkällä aikajänteellä sanoisin, että tämä perustulon kannustavampi malli on juurikin mainitsemasi humaanimpi tapa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Paremmasta ihmisestä en tiedä, tällä itsekritiikin määrällä en moiseen usko.

Uskon tuolla myöhemmin myönnetyllä pelotevaikutuksella ja hankaloittamisella olleen jonkin verran vaikutusta, mutta en lainkaan niin paljon kuin väitetään.

Esimerkiksi nuo parin tutkijan, joista toinen Nordeasta, laskelmat toimien vaikuttavuudesta voisi haastaa ja meinasin kirjoitellakin siitä, mutta asia on liian hankala tänne. Käyttivät vaikuttavuuskerrointa 0,25 yleisimmin ja aiemmin käytetyn ollessa 0,10. Tällä saatiin suurempia tuloksia vaikuttavuudesta. Koko laskenta yms on niin hankala ja teoreettinen, että hankala kirjoittaa tuosta ymmärrettävästi, kun tekee tiukkaa itselläkin ymmärtää koko mallia.

Itse uskon siihen, että parempia tuloksia on saavutettavissa toisin keinoin, jotka arvostavat ihmistä ja auttavat työllistymään. Ja ne keinot eivät ole turhanpäiväisiä kursseja, joista pari kuukautta sitten oli puhetta.

On jossain määrin ideologinen asia, millaisten keinojen uskoo tepsivän parhaiten. Keppi tuntuu olevan köyhien osalla useiden mielestä toimiva, mutta rikkaita motivoi taas tulospalkkiot. Kumma juttu.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jos otsikoilla voi vaikuttaa, niin tässä esimerkki:

"Tyly tuomio Suomen kokeilulle: ”Merkittävä naula perustulon arkkuun”

https://www.uusisuomi.fi/raha/271482-tyly-tuomio-s...

Suurin osahan lukee uutisvirrasta vain otsikon.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@7. Se on vain median omaa hyötymistarkoituksessa, että klikataan kaikkein kiinnostavinta uutista otsikolla, että saadaan rahaa omaan laariin vaikka todellisuus on jotain muuta.

Monissa medioissa käytetään härskisti siten, että jos heillä on jotain mainoksia tai muuta.

Yhdessä uutistoimistossa pyydettiin vaikenemaan, että suurin ansaintatapa on Facebookin tai muun sellaisen tavan käyttö, jolla saadaan moninkertaisia klikkauksia ja paljon rahaa aikaiseksi. Totuudella ei näköjään ole mitään väliä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toki nämä vaikuttavat tekijät tiedän ja voisin itse hyödyntää vaikkapa näissä blogailuissani, mutta en halua.

Kuitenkin journalismin etiikan kannalta tarvittaisiin ryhtiliikettä. Toinen puoli on saada klikkaamaan, mutta toinen on se että pelkkä otsikko luo jo mielikuvan.

Muistan taannoisen otsikon, joka oli tyyliin: Tutkijan mukaan tai nyt se on tutkittu. Taustalla olikin Elinkeinoelämän valtuuskunnan kannanotto hyvin huteralla pohjalla. Kun kyseessä on joku lobbaritaho, niin se pitäisi kertoa suoraan.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Mielenkiintoinen on kohta, jota media ei ole kiinnittänyt:

Huom.: (i) Työssäolopäivät perustuvat Eläketurvakeskuksen ansaintajaksoihin. Työpäiviksi on määritelty sellaiset avoimilla työmarkkinoilla toteutuneet jaksot, joiden laskennallinen päiväpalkka on vähintään 23,74 euroa.

3 Verrokkiryhmä muodostettiin poimimalla marraskuussa 2016 Kelan päivärahaa tai työmarkkinatukea saaneista henkilöistä satunnaisotannalla 5 000 henkilön otos.

Eikö tämä itsessään jo vääristä melkoisella tavalla sen, että luvatun 2000 otoksen pitäisi olla tasavertainen, mutta 2000 perustulokokeilussa otettiin mukaan normaalilla vanhalla systeemillä 5000 otosta?

Melkoisia vääristymiä nyt alkajaisiksi katsoisin. Katselisin mieluummin maaliskuun raporttia.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tuon määrän vaikutusta en oikein osaa arvioida, selkeämpää kyllä olisi mikäli otos olisi sama.

Tuo minimirahasumma on mielenkiintoinen, kun osin tarkoitus oli kai myös kannustaa vastaanottamaan pienempiäkin hommia sen vaikuttamatta toimeentuloon. Vaikea sitten sanoa kuinka paljon vaikuttaa, onhan se aika pieni ab 2 tunnin työ

Otoksen ollessa kohtuullisen pieni kuitenkin moni asia alkaa vaikuttaa tutkimuksen laatua heikentävästi. Ehkä olemme viisaampia, kun enemmän tietoa julkaistaan..

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kymmenen pointsii ja papukaija päälle aplodein hienosta ja loistavasta avauksesta johon itsekkin voin hyvin yhtyä. Ei ole lisättävää.

Kirjoitin muuten täällä Puheenvuorossa perustulon vaikutuksesta nuorten opiskelumotivaatioon http://danielmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2690...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kiitos ja mahtavaa, että puheenvuorosta löytyy myös nuorempien sukupolvien edustajia, joita kaivattaisiin mielestäni paljon enemmän.

Vaaleistakin näyttää tulevan vanhustenhoito yms vaalit, mutta nuorten asian ei pitäisi jäädä senkään jalkoihin. Paljon on parannettavaa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Syy tuohon mainitsemaasi ilmiöön on silmin nähtävästi hyvin selvä, nuoret ja nuoret aikuiset eivät ole mediaseksikäs aihe. Ihmisten sympatia on pienissä lapsissa ja ikäihmisissä joten niillä on helpompi kalastaa ääniä. Samalla kuitenkin yhä suurempi osa nuorista jättää äänestämättä. Ainakin näin on ollut omassa lähipiirissäni. Varsinkin kokiessaan etteivät voi vaikuttaa ja ettei päättäjiä kiinnosta heidän asiansa. Silti myös vanhusten ja lasten asiat ovat yhtätärkeitä -- tosin kunhan niilläkään ei vain kiillotettaisi kuorta, rakennettaisi vain imagoa ja kalastettaisi vain medianäkyvyyttä. Tyhjät puheet ja median huoraaminen kun saavat ihmisen ikäpolvesta riippumatta triggeröitymään. Ikävää silti että PT -kokeilu lässägti liian lyhyen kokeilujakson vuoksi eikä sen työllistävistä vaikutuksista saatu tällä aikavälillä tarkempaa tietoa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #15

Näin se valitettavasti on. Tässä raiskauskohujen, vanhusgaten yms kupeessa jäi yksi merkittävä asia kovin pahasti jalkoihin. Nimittäin Jyväskylän yliopiston tutkimus tulonkehityksestä, jonka mukaan:

"Raportti: Alle 35-vuotiaat ovat olleet 2010-luvun häviäjiä"

"Aineistosta havaittiin, että 2000-luvulla yli 35-vuotiaiden ja alle 35-vuotiaiden henkilöverotuksien kehitykset ovat selvästi erkaantuneet vanhempien ikäluokkien hyväksi."

https://www.talouselama.fi/uutiset/raportti-alle-3...

Itse olen sitä mieltä, että yhteiskunnallisesti ja tulevaisuuden kannalta tämä on todella huono asia. Tutkimuksessa ei selvitetty syitä, mutta niitä pitäisi heti lähteä selvittämään.

Henkkoht olen sitä mieltä, että meille on todella huono asia mikäli moni nuori kokee itsensä ulkopuoliseksi ja kyvyttömäksi vaikuttamaan asioihin.

Suuresta joukosta turhautuneita vihaisia nuoria miehiä ja naisia harvemmin syntyy kovin hyviä seurauksia - ja siihen tilanteeseen ollaan jo matkalla.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #17
Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Niin ja tosiaan etten olisi täysin kiittämätön jölmö, niin kiitos samoin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #16

Tänks, itsehän tosin olen jo 49-vuotias, mutta todennäköisesti sillä täällä pääsee vielä nuoriso-osastoon. ;-)

Koen kuitenkin tärkeäksi asiaksi sen, miten nuorten asemaa parannetaan ja tuosta mainitsemastani tutkimuksesta joku päivä vielä kirjoittelen kunhan sopiva väli tulee ja sellainen vaihe, ettei joku kohu vie kaikkea huomiota.

Tosin nyt näyttää vähän siltä, ettei Suomeen mahdu kuin yksi asia kerrallaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Joo-o, nyt alkaa Niko-sedältä mennä kuppi nurin.

Äsken poimittiin Matti Virenin perustuloa vahvasti kritisoiva ja osin aika virheellinenkin kirjoitus poimintoihin: Pennejä taivaasta.

Aiemmin sinne laitettiin jonossa Pylkkösen ja Maanselän vahvasti perustuloa kritisoivat blogit.

Kaikki kolme esittävät vahvasti neagtiivisen kannan kokeiluun ja kaupan päälle Uusi suomi uutisoi: "Tyly tuomio Suomen kokeilulle: ”Merkittävä naula perustulon arkkuun”

Joku tulee kohta kertomaan kuinka poiminnoilla ei ole väliä - kyllä niillä on. Se on ainoa tapa, jolla täältä kirjoitukset päätyvät laajemmalle yleisölle ja siten saattavat vaikuttaa enemmän.

Toimitus on kantansa valinnut ja toisenlaisia näkökulmia ei haluta.

Aika taas pohtia blogaustaukoa, kun turhautuminen jälleen kasvaa eksponentiaalisesti.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Minulla ei ole lukkoonlyötyä perustulokantaa, enkä näe tämän kokeilunkaan olleet kaikilta osin oikeintoteutettu, mutta olen sentään iloinen siitä, ettei PeSu ole lähtenyt huutokauppaan tarjomaan satasen lisää korkeimpaan perustulotarjoukseen.

Mielestäni perustulo pitäisi toteuttaa vauvasta vaariin, niin että byrokratiaa purettaisiin mahdollisimman paljon. Joko osinkona tai verollisena tulona. Tarkoittaa siis, ettei olisi välttämättä erillisiä lapsilisiäkään eikä sitten niidenkään räknääjiä ja syynääjiä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Eipä minullakaan ole kantaa siitä, mikä se malli lopulta on. Lähinnä tavoitteita siitä, että byrokratia vähenee ja lähtökohtaisesti ihminen saisi sellaisen määrän fyrkkaa, että eläminen on mahdollista eikä sitä varten tarvitse jatkuvasti juosta jossain selittämässä.

Esim Tanskassa malli, jonka nimeä en edes tiedä, asettaa toisaalta vaatimuksia, mutta myös antaa sellaisen määrän rahaa käyttöön, että sillä voi elää.

Nyt räknäämässä ja syynäämässä on pataljoona virkamiehiä ja lisäksi tietojärjestelmät. Ensimmäinen steppi epäselvyyksissä on aina tuen keskeyttäminen, jonka jälkeen vähävarainen on lirissä.

Jos vanhuksilla yms valvonta ei toimi, niin voi pojat että tällä alueella se on viety äärimmäisyyksiin ja luottamus on minimissä. Kelalle tulee suorat pääsyt pankkitileihin yms.

Toki tuensaajissa on väärinkäyttäjiäkin, mutta tuntuu siltä, että systeemi on tehty nimenomaan niiden pohjalta.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Tanskassa on käytössä se ihan aito ja alkuperäinen aktiivimalli joka toimi Suomen aktiivimallin esikuvana. Suomessa se kuitenkin toteutettiin karsittuna ja yksinkertaistettuna niin, että viime keväänä kommntoivat Tanskasta asti suomalaisten pilanneen oman aktiivimallinsa. Näin uutisoitiin noin vuosi sitten.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset