Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Lisää omavalvontaa ilman omavalvontasuunnitelmaa - uusi elintarvikelaki

Elintarvikelain uudistuksessa sujuvoittaminen jatkuu ja jatkossa omavalvonta korostuu entisestään elintarvikkeiden tuottajilla. Samalla kun lisätään omavalvontaa poistetaan velvollisuus tehdä omavalvontasuunnitelma. Hallituksen esityksen perusteluissa kerrotaan nimittäin seuraavaa:

"Nykyinen elintarvikelaki edellyttää, että elintarvikealan toimijalla alkutuotantopaikkoja lukuun ottamatta on oltava kirjallinen omavalvontasuunnitelma. Laissa säädettäisiin, että toimijalla on oltava järjestelmä, jonka avulla toimija tunnistaa ja hallitsee toimintaansa liittyvät vaarat ja varmistaa, että elintarvike ja elintarvikekontaktimateriaali, alkutuotantopaikka ja elintarvikehuoneisto sekä elintarviketoiminta täyttävät niille elintarvikemääräyksissä asetetut vaatimukset. Erillisenä asiakirjana laadittua omavalvontasuunnitelmaa ei enää vaadittaisi, vaan lain edellyttämä järjestelmä voisi olla esimerkiksi elintarviketurvallisuusjärjestelmä, laadunhallintajärjestelmä, viranomaisen arvioima hyvän käytännön ohje, yhdistelmä näistä tai toimijan työohjeet."

Valvontaviranomaiset kritisoivat vahvasti

Millaista on sitten valvontaviranomaisen tarkastaa omavalvonnan toteutumista, kun ei ole kunnollista suunnitelmaa, jota vasten sen toteumaa peilata? Tilanne on hieman sama kuin projektin seuranta ilman projektisuunnitelmaa.

Kuinka helppoa on jokaisessa eri paikassa selvittää, mikä itse asiassa on omavalvonnan sisältö erilaisista toimijan omista ohjeista ja läpysköistä?

Veikkaan olevan aika hankalaa ja ei ihme, että luonnoksen lausunnoissa valvontaviranomaiset sekä monet muutkin tahot kritisoivat ehdotusta.

Tämä kritiikki kaikui kuitenkin kuuroille korville eikä muutoksia tehty. MMM tietää paremmin.

Lausuntojen sivuuttaminen yhteenvedoissa

Kun kävin lukaisemassa muutaman lausunnon lakiluonnoksesta ja peilasin sitä Maa- ja metsätalousministeriön virkamiesten poimimiin asioihin lakiesityksen lausuntoyhteenvetoon, niin tuntuu kuin lukisin aivan eri juttua.

Tämä on toistuva ilmiö eikä varmaankaan vain tämän hallituksen aikaansaannoksia. Toivoisin että esimerkiksi perustettu lainvalmistelun arviointineuvosto tai joku muu taho kiinnittäisi huomiota tähän asiaan.

Ei voida jatkuvasti toimia siten, että puoltavat poimitaan ja kritiikki sivuutetaan lausuntoyhteenvedoissa. Harva jaksaa käydä katsomassa itse lausuntoja ja tässä tuntuu tapahtuvan merkittävä vääristymä alkuperäisiin lausuntoihin verrattuna.

Ilman omavalvontaa emme pärjää - mutta tarkkanana on oltava

On selvää, että kustannuksien vuoksi ilman omavalvontaa emme pärjää, mutta emme myöskään voi luottaa siihen pelkästään kuten vanhustenhoidonkin esimerkit kertovat.

Sujuvoittaminenkin on tärkeää, mutta sen kohdealueet ja muutokset vaikuttavat olevan usein aika ideologiselta pohjalta valittuja.

Voidaan esimerkiksi kysyä onko systemaatisen dokumentoidun valvojille toimitettavan omavalvontasuunnitelman poistaminen toimintaa sujuvoittava muutos vai tekeekö se itse tarkastuksien suorittamisesta ja valvonnasta tehottomampaa ja enemmän aikaa vievää?

Siirtääkö se työtä valvoville viranomaisille, joilla on muutenkin vähän resursseja?

Elintarvikelain muutos on edennyt hiljaisuudessa pitkälle ja siinä näkyy vahvasti Keskustan ja ministeri Lepän kädenjälki. Montaa muutakin kohtaa uudessa laissa kummastelin kuten Ruokaviraston ja muiden valvontaviraomaisten mahdollisuutta jatkossa delegoida tarkastustoimi jollekin ulkoiselle taholle. Pykälässä 30 luodaan nimittäin melkoinen mahdollisuus ostaa tarkastuksia myös ulkoisilta yksityisiltä toimijoilta:

"Ruokavirasto hyväksyy toimeksiannon saaneet elimet, joille valvontaviranomainen voi siirtää viranomaistehtäviä. Valvontaviranomaiset voivat valtuuttaa luonnollisen henkilön tekemään viranomaistehtäviin kuuluvia tarkastuksia tai ottamaan viranomaisnäytteitä."

Näytteitähän on pitkään otettu ja tutkittu eri toimijoiden toimesta, mutta luonnollisen henkilön valtuuttaminen tekemään tarkastuksia on käsittääkseni uutta. Jatkossa maakunnat sitten päättäisivät kuinka valvonta tehtäisiin.

Omavalvonta on mielenkiintoinen termi, joka ihmisluonnon ja logiikan kannalta on aika ristiriitainenkin asia. Omantunnon määrä oikeastaan säätelee sen onnistumista. Todelliset tarkastukset ovat harvassa, useimmiten eivät edes vuosittaisia. Vielä harvemmassa ovat yllätystarkastukset, joihin paikkoja ei keretä valmistella kuntoon.

Toivottavasti toimijoilla on moraalista selkärankaa ja kehittynyt omatunto omavalvonnan onnistumiseksi.

Elintarviketurvallisuus on yksi Suomen ylpeyden aiheista ja tässä uudistuksessa piilee joitakin vaarallisia elementtejä.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Omavalvonta-sana tilisi poistaa täysin Suomen lainsäädännöstä. Sen varaan ei voi mitään viranomaistoimintaa Suomessa laskea, ei yhtään mitään.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Näinhän se monelta osin on, vaikkakin resurssien vuoksi lienee jonkinlainen välttämättömyys, mutta parempi balanssi tulisi löytää. Itse pidän omavalvonnan päällä toimivan varsinaisen viranomaisvalvonnan rapauttamista eräänä rakenteellisen korruption muotona kuten taannoin blogissani kirjoittelin.

Piilokorruptio Suomessa osa 6: Valvonnan rapauttaminen

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26...

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Peilaan tätä nyt ihan omaa kokemustani vasten. Joten en osaa varsinaisesti sanoa, miten se omavalvonta ja omavalvontasuunnitelma pitäisi toteuttaa.

Vanhemmillani oli karjatila. Joka aamu meijeriauto tuli tuossa 8-9 tienoissa hakemaan maitotonkat meijerille. Joten lypsylle mentiin siinä kuuden korvilla. Joka ikinen aamu. Iltalypsy vastaavasti siinä iltakuuden tienoilla. Iltalypsyn maidot pistettiin yöksi kaivoon säilymään viileänä.

Omavalvontaa tehtiin ainakin utaretulehduksen varalta. Ei meijeriin voinut lähettää utaretulehdusta potevan lehmän maitoa. Muutenkin lehmistä pidettiin hyvää huolta, koska sairas lehmä ei tuota. Joten jos oli syytä epäillä jotain sellaista, mikä ei parane omin neuvoin, eläinlääkäri kutsuttiin kyllä heti paikalle.

Isä olisi varmasti pystynyt tekemään omavalvontasuunnitelman. Aikanaan, kun maanviljelyyn tuli kirjanpitovelvollisuus, hän opetteli sen itse. Selvitti, mitä hyväksyttävän kirjanpidon tekeminen vaati. Työtähän se omavalvontasuunnitelman tekokin olisi vaatinut mutta olisi varmasti onnistunut. Maamiesseura olisi luultavasti hankkinut henkilön, joka olisi kertonut perusasiat, mitä pitää tehdä.

Niin, meiltä meni maito aikanaan merivartioasemalle. Siihen aikaan, kun siellä oli vielä oma keittiö ja keittäjä. Keittäjä kävi aamulla töihin mennessään hakemassa maitoastian, jossa oli pyydetty määrä maitoa. Tiettävästi koskaan ei maidosta tullut ongelmaa. Myynti merivartioasemalle jatkui vielä erillisellä luvalla jonkin aikaa, vaikka periaatteessa sinne olisi pitänyt alkaa hankkimaan pakattua maitoa. Mutta aika pian sekin kävi mahdottomaksi.

Ehkäpä se suunnitelma pitäisi olla. Aivan kuten yrityksilläkin ISO-laatustandardi...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kiitoksia, en lainkaan epäile etteikö suurin osa toimisi vastuullisesti.

Nyt kun tarkastelin nykylakia, niin löysin sieltä kohdan:
"Omavalvontasuunnitelmaa ei kuitenkaan edellytetä alkutuotantopaikoilta."

Korjasin tekstiä siltä osin myös blogista.

Itse yleensä pidän suunnittelua hyvänä ja kokemukseni siitä, että suunnitelmaa ei vaadita, ovat olleet huonoja. Osa sen tekee silti, mutta ongelmaksi muodustuvat ne ketkä ei. Elintarviketurvallisuus on alue, jossa ongelmia voi tulla.

Kyllä varmaan templeittejä löytyy ja tarvittaessa tukeakin. Merkittävää on se, että pitää joksikin aikaa istahtaa alas ja miettiä asiaa kunnolla.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty sanovat jotkut.

Mä sanoisin, että ns ketterät menetelmät eivät oikein sovi tälle alueelle. :-)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset