Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

EU: Kaikkiin uusiin autoihin nopeuden rajoittimet ja hätäjarrutusjärjestelmä

  • Talvinen nopeuskyltti. Lähde: Iltalehti
    Talvinen nopeuskyltti. Lähde: Iltalehti

Kaikkiin EU-alueella myytäviin uusiin autoihin on tulossa järjestelmä, joka estää ylinopeuden ajamisen. Säädös tulee voimaan vuonna 2022, mutta vaatii vielä Euroopan parlamentin hyväksymisen, kertoo Iltalehti. Lisäksi pakolliseksi olisi tulossa automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä sekä lentokoneissa käytetyn kaltainen ”musta laatikko”, joka kerää auton tietoja, joita voidaan käyttää esimerkiksi onnettomuuksien selvittämisessä. Tavoitteena on vähentää liikennekuolemia noin 25 000:lla seuraavan viidentoista vuoden aikana.

Vaikka liikennekuolemien vähentämistä voi ilman muuta pitää hyvänä tavoitteena, niin oma suhtautumiseni tähän uudistukseen on ristiriitainen. Taidan olla hieman kontrollifriikki, kun en pidä ajatuksesta luovuttaa päätöksentekoa itseltäni autolle ja sen softapohjaiselle järjestelmälle. Vaikka usein on todettu järjestelmien olevan turvallisempia kuin ihminen kaikkine vikoineen, niin minulle tämä tuottaa huolta.

Hätäjarrutusjärjestelmien vaihtelevat toteutukset

Hätäjarrutusjärjestelmän tarkoitus on estää erityisesti jalankulkijoiden tai pyöräilijöiden päälle ajaminen, mikä on hyvä tavoite. Ovatko järjestelmät kuitenkaan vielä riittävän valmiita ja toimivat oikein eri tilanteissa?

Tekniikka ja Talous kertoi pari viikkoa sitten kuinka BMW X1 sai testissä niin huonot tulokset, että sille ei kyetty antamaan arvosanaa lainkaan. Auto ajoi testinuken päälle jokaisessa osatestissä.

"Insurance Institute for Highway Safetyn eli IIHS:n järjestämässä kokeessa BMW:n X1 malli sai arvosanakseen pyöreän nollan. Malli ajoi testinuken ylitse jarruttamatta."

Kuulostaa minusta aika pahalta ja ei oikein vakuuta. Nyt kuitenkin tällainen järjestelmä olisi tulossa pakolliseksi jo kolmen vuoden päästä? Mielenkiintoista olisi myös tietää kuinka järjestelmä suhtautuu siihen, että joskus väistö saattaa olla parempi vaihtoehto. Tekevätkö kuljettaja ja järjestelmä ristiin meneviä päätöksiä tilanteessa ja kuinka auto silloin käyttäytyy?

Automaattinen ylinopeuden esto GPS-pohjaisena tai lukemalla nopeusrajoituskylttejä

Nopeuden rajoittamisen toteutustavasta ei olla vielä sovittu. Vaihtoehtoina ovat videokamera, joka tunnistaa nopeusrajoituskyltit tai sitten järjestelmä voi perustua GPS-tekniikkaan. Iltalehti kertoo:

"Järjestelmä kertoo kuljettajalle vallitsevan nopeusrajoituksen ja hiljentää automaattisesti nopeutta, jos se ylittää rajoituksen. Kuljettaja pystyy kuitenkin ohittamaan rajoittimen, todennäköisesti painamalla voimakkaasti kaasua. Tätä pidetään välttämättömänä, koska on tilanteita, joissa auton kiihdyttäminen voi olla turvallisempaa kuin rajoituksen noudattaminen."

Itselleni tulee tuosta mieleen vaikkapa ohitustilanne ja ihmetyttää miten auto käyttäytyy mikäli voimakas kaasun painaminen vapauttaa tuosta rajoittimesta. Millainen on viive ja osaako ihminen automaattisesti tiukassa paikassa toimia oikein? Kun lämäät kaasun pohjaan vapautuaksesi rajoituksesta ja alla on vaikkapa suuritehoinen Tesla kovalla kiihtyvyydellä ja ollaan Suomen talvikelissä, niin mitä tapahtuu?

Nopeusrajoituskylttien lukukaan ei ole aina ihan ongelmatonta Suomessa talvella. Lisäksi taannoin uutisoitiin kuinka vaalimainoksien numerot olivat vaikuttaneet autojen järjestelmiin.

Kuka päättää ja kuka on vastuussa - auto vai kuljettaja?

Toistaiseksi loppupelissä kuljettaja on vastuussa esimerkiksi ensimmäisten itseohjautuvien autojen kohdalla. Miten sitten tulevaisuudessa teknologian yhä lisääntyessä ja vaikuttaessa ajamiseen eri tilanteissa? Tulee mieleen yhtymäkohtia Boeingin viimeaikaisiin ongelmiin lentokoneissa.

Autojen järjestelmien ratkaistavaksi on jo tullut osin myös eettisiä kysymyksiä. Suojeleeko auto ensisijaisesti kuskia autossa vain sitten ulkopuolisia? Jos ollaan tilanteessa, että joko pieneltä lapselta lähtee henki tai auton kuskilta, niin kumman etua järjestelmä ajaa. Pohdinta näissä on laahannut perässä ja autonvalmistajat ovat tehneet omia ratkaisujaan.

Vuonna 2016 Talouselämä kertoi:

"Christoph von Hugo, joka vastaa Mercedeksen automaattiohjauksen järjestelmistä, ilmoitti Pariisin automessuilla, että auto ohjelmoidaan pelastamaan sen kyydissä olevat ihmiset. Jos tiedämme, että voimme pelastaa ainakin yhden ihmisen, niin pelastamme hänet. Pelastamme ihmisen, joka on autossa."

Minusta edetään nyt lainsäätäjän taholta liian nopeasti luottamalla teknologiaan, joka ei ole vielä tarpeeksi valmis ja testattu eri tilanteissa.

Yksi keskeinen rajanveto on tehtävä siinä, missä määrin auto avustaa kuljettajaa ja toisaalta ottaa sitten määräysvallan pois kuljettajalta. Avustaminen on mielestäni kannatettavaa, mutta minulla itselläni on vaikeuksia tuossa määräysvallan luovuttamisessa.

Miltä sinusta nämä EU:n jo pitkällä olevat suunnitelmat kuulostavat?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Autoteollisuuden alihankkijat ovat onnistuneet lobbauksessaan!

Emme tule koskaan tietämään, mitä kaikkia mahdollisia lobbauskeinoja tässä on käytetty.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Scanian mies puhuu viisaasti. Todellinen valta piiloutuu aina, joten siksikin: mainitsemasi jää piiloon.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Harari kirjassaan Homo Deus kertoo, että meistä on kerätty jo niin paljon tietoa, että koneet pystyvät tekemään datan perusteella puolestamme parempia päätöksiä kuin me itse. Tämä on kyllä huolestuttavaa.

Tässä on taas yksi hyvä syy ajaa vanhalla autolla, sillä en minäkään mielelläni aja ajamatta itse. Toki onhan se myönnettävä, että oikein toimiessaan koneet ovat hyvä apu ihmiselle.

Jotkut ovat pelotelleet tietokoneiden ottavan vallan ihmisestä. Ihmiset tuntuvat kyllä tekevän kaikkensa, että ihminen itse kävisi tarpeettomaksi. Onko ihmisen tulevaisuus löhöilyä, kun koneet hoitavat kaiken muun?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Hararin Homo Deus -kirja on kyllä vaikuttava teos, itsellä parhaillaan luvussa vielä pieni pätkä lukematta.

Mielenkiintoinen kysymys on se, että tarkoittaako jonkun ratkaisun oleminen mahdollista teknisesti samalla sitä, että sen ratkaisun käyttöönotto jopa lain myötä tehdään pakolliseksi.

Itse en oikein näe, että ihmisten tarpeettomaksi tekeminen olisi lopulta hyvä asia. Siihen tunnutaan pyrittävän vaikka moni uskoo, että aina löytyy uusia ammatteja ja tekemistä kuten aiemminkin. Mm Hararikin epäilee tätä vahvasti.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Pääsääntöisesti en käytä navigaattoria. Selvitän reitin etukäteen ja hahmotan, miten pitää ajaa. Vain jos aikataulusyistä ei ole varaa etsimiseen, otan navigaattorin käyttöön vaikka ne nykyään toimivatkin erittäin hyvin. Vielä parempana pidän kuitenkin sitä, että myös oma pää toimisi hyvin.

Nuo Boeingin MAX-version ongelmat lienevät tyypillinen softaongelma. Muuttuvaan tilanteeseen on vaikea tehdä päätöksentekojärjestelmää, joka toimii lineaarisen alueen ulkopuolella aina varmasti oikein.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Autoilevan (keski-ikäisen mies)kansalaisen kiitos. Syventävä lähestyminen ja eettisestikin kiintoisa kysymyksenasettelu.

NK: "Taidan olla hieman kontrollifriikki, kun en pidä ajatuksesta luovuttaa päätöksentekoa itseltäni autolle ja sen softapohjaiselle järjestelmälle. Vaikka usein on todettu järjestelmien olevan turvallisempia kuin ihminen kaikkine vikoineen, niin minulle tämä tuottaa huolta."

Ajan työni vuoksi 200 km viikossa ja teen opintoja toisaalla, josta kertyy 700 km viikossa. Monenlaista olosuhdetta siis eri vuorokauden aikoina. Käyttöautona Fiat Bravo T-Jet Sport vm. 2008, jonka alusta, jousitus ja ohjaustuntuma ovat (tässä hintaluokassa) niin toimivat kuin toivoa saattaa. Mutta avustinjärjestelmä: olen kokenut jarrutusassistentin lähinnä vaaralliseksi ja ajoa vaikeuttavaksi, se kun puuttuu ajoon perin helposti, ja sellaisissa tilanteissa, joissa itse auto oikaisten, kaasua, jarrua, vaihdetta vaihtamalla toimisin paremmin. Ja tiedän, kaupunkikeskustoissa ajan rauhallisesti, mutta toisaalla ei niinkään. Olen paremmin sinut auton kanssa, joka antaa minun ajaa oman järkeni ja rajojeni mukaan, jolloin rajoja ei myöskään tule ylitettyä.

Suhtaudun kaksijakoisesti uusiin kuljettajan valtaa (ja vastuuta?) vähentäviin järjestelmiin. Jaan käsityksesi tekstissäsi, ja silti joudun kysymään itseltäni: saammeko uusin järjestelmin pitkän päälle huonompia, hätätilanteissa toimintakyvyttömämpiä kuljettajia, jotka eivät lisäksi tunne omia rajojaan eikä auton ennakoitavan normaalikäytöksen rajoja, koska se viedään heiltä. Toisaalta, jos tilastollisesti onnettomuudet vähenevät ja vakuutusyhtiötkin säästävät, on paha sanoa, että näitä järjestelmiä ei voitaisi hyödyntää eikä myöskään ole helppoa argumentoida järjestelmien lisääntyvää pakollista käyttöä vastaan, ei sitä vastaan, että ne voitaisiin kytkeä (pidemmän päälle) pois käytöstä ja että ne eivät olisi automaattisia.

Meillä on toinenkin Fiat, joka vaatii muutaman vaihto-osan ja katsastuksen, että sen saan takaisin liikenteeseen. Vuoden 1999 Fiat Coupé 2.0TB, joka on ajotuntumaltaan juuri sitä, mikä itselleni istuu parhaiten: tottelee nopeasti ohjausta, kaasua ja jarrua, taittuu nopeisiinkin mutkiin ja pysyy tiessä kuin liimattuna, normaali vaihteisto eli manuaali, itseäni huijaten uskon sen vielä olevan perheautokin, koska paikat ovat 2+2 ja suksiluukku löytyy. Ei liikoja avustusjärjestelmiä, ainoastaan erittäin toimiva kokonaisuus. Tässä joudun toteamaan, että autohan on lähihistoriaa ja mennyttä maailmaa, joka ei palaa.

Olen varmaan niin pedantin koulukunnan edustaja, että koen jopa automaattivaihteiston epäilyttävänä (vaikka ymmärränkin ne takseissa, busseissa, kuorma-autoissa). Koen turvallisempana(kin) itse vaihtamisen, kun tulee keskityttyä itse toimintoon eli ajamiseen ja moottorin kuunteluun, ilman turhia muita virikkeitä ja ajamiseen keskittyneenä tiedän pysyväni paremmin hereillä.

Ajatukseni eivät sovi autoteollisuuden lobbareille ja olen tässä vastavirtaa, mutta ilman kotimaisia sorateitä, suurelta osin puuttuvia moottoriteitä ja vuodenaikojen vaihteluita suomalaisten ralli- ja F1-menestys olisivat jotakin muuta. Tuon urheilullisen kärjen takana on se merkitsevä todellisuus eli hankalissakin olosuhteissa ajamaan oppineet ja tottuneet kansalaiset, jotka joutu(i)vat oppimaan omien taitojensa ja autojensa rajat.

Jaan Alfa Romeon käsityksen ihmisestä ajamisen keskiössä (ja anteeksi, lipsahti mainoksen puolelle :)).

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ollos hyvä. :-)

Tämä on kyllä mielenkiintoinen kysymys: "ja silti joudun kysymään itseltäni: saammeko uusin järjestelmin pitkän päälle huonompia, hätätilanteissa toimintakyvyttömämpiä kuljettajia, jotka eivät lisäksi tunne omia rajojaan eikä auton ennakoitavan normaalikäytöksen rajoja, koska se viedään heiltä."

Minulla on tutnuma, että jo luistonesto- ja ajononvakautusjärjestelmät ovat joillakin johtaneet suhteettomaan luottoon auton toiminnasta äärisolosuhteissa.

Tuntuu että joissain tilanteissa kuljettajan osaamattomuuden ja kokemuksen puutteen vuoksi muututaan kuljettajasta matkustajaksi. On kuitenkin mahdollista ajaa auto vaikkapa talvella mahdottomaan tilanteeseen, josta ei järjestelmätkään selviä.

Muistan jo omalta autokouluajalta kuinka näppärää oli ajella tuoreella Honda Accordilla ja mikä ero oli, kun sitten hyppäsin käytettävissä olevaan vanhaan Saab 99:n puikkoihin. En ole tutustunut miten autokoulussa nykysin käsitellään tätä haastetta ja tehdäänko erilaisia koulutuksia myös kytkemällä avustimet pois päälta.

Koko aikahan nuo järjestelmät kehittyy, nykyisiin verrattuna luistonesto ja ajonvakautus vuosia sitten oli aika hirveä sen reagoidessa usein vahvasti yli esim tehoa pudottamalla.

Aika nopeasti luotto monilla auton ominaisuuksiin ja järjestelmiin saattaa johtaa huolimattomuuteen ja huomion siirtymiseen toisaalle. Jotkut onnettomuustapaukset esim Tesloilla ovat käsittääkseni myös johtuneet siitä, että kuski on puuhaillut jotain aivan muuta liikenteen tarkkailun sijaan.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Järjestelmä ei voi mitenkään pohjautua numeroiden lukemiseen. Nykylaitteet kun eivät pysty luotettavasti erottamaan oikeita rajoitusmerkkejä vaikkapa juuri vaalinumerosta tai mistä tahansa vähän samannäköisestä numerosta. Tai jättävät merkin kokonaan lukematta lumen alta.

Merkeissä itsessään pitäisi siis olla tunniste, joka erottaa ne kaikista muista samannäköisistä numeroista. Se taas on kohtalainen savotta niin merkkien asentajille/valmistajille kuin autotehtaillekin ja vaatisi todennäköisesti keskeytymättömän sähkön liikennemerkille.

Myöskään gps-järjestelmä ei toimi, koska se ei huomioi rajoitusten muutoksia. Eipä kyllä gps toimi muutenkaan. Jos on vaikka Norjassa sotaharjoitukset, niin koko Lapissa jäävät kaikki merkit lukematta.

Vaikka laitteet voidaan osoittaa toimimattomiksi, se ei tietenkään vähennä intoa myydä niitä pakolla vuosittain. Mikään business ei ole niin hyvä kuin sellainen, jossa voidaan millä tahansa hinnalla myydä lain voimalla tuotteita ihmisille.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tässähän olisi mielenkiintoinen uusi ilkivallan muoto, viet jonkinmoisen 20 km/h tunnissa kyltin motarille 120:n rajoituksen sisälle, niin melkoista hämminkiä syntyy tuolla numeroiden lukemisella..

En sitten tietenkään moista suosittele, ihmettelen vaan mihin kaikkeen tällaiset voivat johtaa pahimmillaan.

Ehkä tässä haetaan lisäkäyttöä uudelle Galileo-paikannusjärjestelmälle melkoisin kustannuksineen. Sinälläänhän se ei poista häirinnän mahdollisuutta vaikka kait tekee sen haastavammaksi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mielenkiintoista, lupaavat että kuukausi kuulemisen päätyttyä pitäis olla yhteenveto olemassa, mutta ei tunnu löytyvän ja päättyi joulukuun alussa.

Linkki tuolta sivulta vie EU:n sivulle, jossa kerrotaa kuulemisista. Sieltä löytyy kohta:

Recommendation on Connected and Automated Mobility (CAM)

Sen alla oleva linkki kuulemiseen vie kuitenkin sivulle, jossa kuullaankin aiheesta: Public consultation on fake news and online disinformation

Outoa, en löydä mistään tuloksia.

Kuulemisen aiheena ollut dokumentti ottaa mielestäni paljon laajemmin kantaa asiaan yleisemmällä tasolla enkä pikaisesti löydä sieltä tällaisten velvoittavien lakien tuloa.

https://ec.europa.eu/transport/sites/transport/fil...

Kuultu ja kuultu juu, mielipiteen kertominen on mahdollistettu mikäli joku on tuon aikanaan löytänyt. Se onko kuultu ja ymmärretty sekä toimittu niiden mukaan on sitten toinen juttu...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Niko, ihan totta. Ja lisäksi 95 % em. kuulutuksista ei ole edes suomen kielellä. Tämä ko. onkin harvinainen poikkeus. Minä tuohon aikanaan otin kantaa. Rikkana rokassa ;)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Japanissa on käsittääkseni ollut jo hyvin kauan aikaa olemassa kaikille kotimarkkinoille myyville autonvalmistajille sama kattonopeus 180km/h. Sen kovempaa ei mikään Japanin sisämarkkinoilla myytävä auto saa kulkea.

Tosiasiassa japanilaisissa moottoriharrastajapiireissä rajoittimien ohittaminen on suoranaista kansanhupia.

Saksan parlamentti esti juuri taannoin kattonopeuksien säätämisen autobahnoille. Siellä ovat voimassa edelleen vapaat nopeudet, joiden ansiosta saksalaisautoista on kehittynyt keskimääräisesti maailman parhaita ajaa ja samalla myös turvallisimpien joukkoon kuuluvia.

On mielenkiintoista nähdä, miten EU:n veturi Saksa, jonka talouden yksi kulmakivistä autoteollisuus on, vastaanottaa esitykset rajoittaa autojen kulkua millään tavalla. Saksassahan autotehtaat ovat keskenään sopineet saksalaisautojen 250km/h kattonopeudesta, jota siellä pidetään ilmeisesti vielä turvallisena nopeutena.

Mielenkiintoista on myös se, että Volvo teki ensimmäisenä länsimaalaisena autotehtaana päätöksen rajoittaa kaikkien automalliensa huippunopeuden Japanin arvoon 180km/h. Päätös on sinänsä järkevä, koska tällöin autoihin ei tarvitse rakentaa valtavaa tehoreserviä maagisen 250km/h nopeuden saavuttamiseksi. Hiljempaa voi ajaa vähemmillä tehoilla = pienempi polttoaineen tai energian kulutus.

Olen ajanut yli kahtasataa sekä Suomessa että ulkomailla (laillisesti).

Suomessa kyseinen nopeus ei ole järkevä jo pelkästään tiestön huonon kunnon johdosta eikä muutoinkaan. Joillain tiepätkillä, kuten esim. kolmostiellä Helsingistä Tampereelle voisi olla 140km/h kattonopeus, koska tie on liki viivottimella vedetty. Mutta paljoa kovempaa ei auton tarvitse edes kulkea.

Komppaan Kaistakorpea siinä, että autojen tekniikka ei ole vielä lähimainkaan suunnitellun direktiivin tasalla ja tuosta ei ole pitkäkään loikka siihen, että auto ilmoittaa itse poliisille, kun kuski runttaa kaasupolkimen lattiaan rajoittimen ohittaakseen.

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

Itselläni tuli sama yhtymäkohta ensimmäisenä mieleen.

” Toistaiseksi loppupelissä kuljettaja on vastuussa esimerkiksi ensimmäisten itseohjautuvien autojen kohdalla. Miten sitten tulevaisuudessa teknologian yhä lisääntyessä ja vaikuttaessa ajamiseen eri tilanteissa? Tulee mieleen yhtymäkohtia Boeingin viimeaikaisiin ongelmiin lentokoneissa.”

Kumpi hallitsee tekniikka vai ihminen. Kuinka ihmisen tulee toimia tilanteissa, jotka eivät vaikuta liikkumisen kannalta järkeviltä.
Minkälaisen opuksen autoilijat saavat, tällaisen automaatin ostaessaan. Täytyykö ajokortin saamiseksi osata kyseinen opas?
Tietysti hyvä businesshan tästä näyttäisi tulevan myös niille, jotka haluavat kurssittaa autoilijoita käyttämään näitä AUTOmaatteJA.

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Äkkiseltään tuntuu että teknologia ei ole ollenkaan niin kehittynyttä että voisimme luottaa hätäjarrutusautomatiikkaan ja ylinopeudenestojärjestelmään.

Hätäjarrustusautomatiikka aiheuttaa oletettavasti hätäjarrutuksen tulkitessaan jonkun ei-vaaratilanteen vaaratilanteeksi. Ja joku ajaa perään kun on liukasta ja perässätulijan auto ei pysähdy. Korvausvastuu, autonvalmistajalla vai kuljettajalla?

Ylinopeudenestojärjestelmä - järjestelmä tunnistaa jonkun vaali- tms. mainoksen virheellisesti nopeusrajoituskyltiksi ja laskee ajoneuvon nopeutta radikaalisti. Seurauksena vaaratilanne ja mahdollisia pelti -ym. vauriota. Vastuu?

Saksassa autobahnit ainakin osittain tulevat pysymään nopeusrajoituksista vapaana. Saksan tuontiautoille tulee siis olemaan jatkossakin kysyntää!

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Aikoinaan ajoin isolla autolla Helsingistä ylöspäin ja Porvoossa mentiin huoltoasemalle tankkaamaan, siinä yksi henkilöauto käyttäytyi kummallisesti.
Minulla oli kyydissä rekkakuski joka ruuvasi ikkunan auki ja karjaisi niin paljon kuin ääntä lähti ukolle ”oletko sinä mulkku”.
No, auto häipyi siitä saman tien ja päästiin tankkaamaan.
Jos huomaan että liikenteessä itselle vähänkään alkaa adrenaliinia erittyä esitän tämän kysymyksen itselleni, ainakin minun kohdalla on toiminut hyvin.
Kuljettajan apuna tekniikka on hyvä ei päätösvaltaa sille se lienee selvä, mukaviahan ne liikennemerkin lukijat, valojen vaihtoautomatiikka, luiston estot sun muut on mutta liikenteessä on muuttujia ja yllättäviä tilanteita paljon joihin joutuu reagoimaan nopeasti.
Esimerkiksi kitkarenkailla kuulemma tapahtuu suhteessa vähemmän onnettomuuksia kuin nastarenkailla, lienee selvää että se johtuu varovaisemmasta ajosta.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

EU näyttää toteuttavan suunnilleen kaikki Orwellin ennustukset. Tämän voisi vähän paremmin hyväksyä, jos nopeusrajoitukset olisivat edes osapuilleen järkevällä tasolla. Nyt ne ovat (ainakin Suomessa) useimmilla teillä vähintään 20 km/h liian alhaiset.

Onkohan tässä ajateltu ollenkaan hätätapauksia harvaanasutuilla alueilla? Joskus saattaa olla tarve ajaa ylinopeutta myös ihmishenkien säästämiseksi.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Jos ajaa ylinopeutta ihmishengen säästämiseksi, niin silloin tuskin ylinopeussakko on suuri murhe. Jos taas viranomainen pysäyttää, he todennäköisesti jatkavat vielä paremmin taidoin ja välinein.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jos Mikalla on sama ajatus kuin minulla, niin kyse on siitä, voiko järjestelmän pidemmäksi aikaa ohittaa jollakin tavalla.

Kun puhutaan, että esim kaasua voimakkaasti painamalla voidaan tilapäisesti ohittaa järjestelmä vaikkapa kiihdyttääkseen alta pois, niin miten sitten tuollainen pidempikestoinen ylitys onnistuu vai onnistuuko?

Itse uskoisin valvontajärjestemän tulevan pikaisesti uudestaan päälle tilanteen jälkeen? Voi olla että jotain toisenlaista ratkaisua on mietitty, mutta itse en tiedä. Kaiketi edelleen monta asiaa on auki.

Kikkailu kaasulla jatkuvasti nopeuden ylittämiseksi olisi aika hankalaa.

En toistaiseksi tiedä kuinka ehdoton ja hallitseva järjestelmä on.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Tässä puhutaan nyt autoihin asennettavista rajoittimista, jotka estävät ylinopeuden ajamisen...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset