Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

KD:n Maanselän hutera näennäisanalyysi perustulon vaikutuksista

KD:n brittimallista universal creditiä ajava puoluesihteeri ja eduskuntavaaliehdokas Asmo Maanselkä sortuu varsin huteraan analyysiin blogissaan pyrkiessään hyökkäämään perustulomallia vastaan. Hän esittää näennäisen vakuuttavia laskelmia etuisuuksista ja niiden vaikutuksista, joiden pohja on ottaen huomioon kokeilun laajuus ja erilaiset ryhmät varsin hutera. Lisäksi hän ilmeisesti kuvittelee yhdeksän euron kulukorvauksen toteutuvan paljon useammissa tilanteissa kuin todellisuudessa.

VATT kertoi ja myöhemmin Pekka Haavisto twiittasi, että perustulon saamisella ei ollut vaikutusta osallistumiseen työvoimahallinnon toimenpiteisiin vaikka saivatkin tuon 560 euroa ilman velvotteita. Eli pääsisältönä oli se, että kokeilussa olleet osallistuivat kuitenkin toimenpiteisiin vaikkei ole pakko.

Maanselkä pyrkii osoittamaan erilaisten lisäosien avulla, että olikin olemassa kannusteet, sillä osallistumatta olisi menettänyt lapsikorotukset ja mahdollisen kulukorvauksen. Hänen kristillinen ihmisiin luottava ajatuksensa vaikuttaa olevan, että tuo väki olisi syljeksinyt kattoon ilman näitä.

Maanselän kertomien lapsikorotusten osuus

Maanselkä on koostanut oikein taulukon, jossa kerrotaan kuinka lapsikorotukset vaikuttavat pariskuntiin tai yksihuoltajiin, joilla on 1-3 lasta.

Hän kertoo blogissaan:

"Työttömyysetuutta korotetaan, jos huollettavanasi on alle 18-vuotiaita lapsia. Lapsikorotus on:

  • yhdestä lapsesta 5,23 e/pv
  • kahdesta lapsesta yhteensä 7,68 e/pv
  • kolmesta tai sitä useammasta lapsesta yhteensä 9,90 e/pv.

Jos pariskunta on työttömänä korotus tulee molempien työmarkkinatukeen. Tämä tekee useita satoja euroja kuussa."

Ensinnäkin kiinnittyy huomio johtopäätökseen satoja euroja kuussa. Taulukon maksimitilanne on siis pariskunta, jossa molemmat ovat työmarkkinatuella ja heillä on kolme lasta. Tällöin he saavat kuussa siis 340 euroa enemmän. Totta, onhan se satoja euroja kuussa.

Mutta aletaanpa miettiä tilanteen todennäköisyyttä ja merkittävyyttä. Kokeilussahan oli 2000 henkilöä. VATT:in raportin mukaan henkilöiden tilanne oli seuraava:

  1. Yksinasuvia 39,55%
  2. Pariskuntia ilman lapsia 18,25%
  3. Pariskunta, jolla lapsia 26,60%
  4. Yksihuoltaja ja lapsia 15,60%

Tuosta voidaan siis 57,8% ottaa tästä pohdinnasta pois eli 1 156 henkilöä.

Maanselän esiin nostama pariskunnan ja kolmen lapsen esimerkki osuisi tuohon 26,60%:n joukkoon. Näitä on noin 520 henkilöä. Kolmen tai useamman lapsen perheitä on Suomessa noin 20%:a, eli tuosta voidaan pudottaa 80%:a pois ja päädytään 104:n henkilöön.

Kukin voi sitten arvioida kuinka moni tällainen lapsiperhe on tilanteessa, jossa molemmat olisivat työmarkkinatuen varassa ja toinen olisi päässyt perustulokokeiluun. Veikkaisin että alle 5 henkilöä, mutten jaksa perstuntuman lisäksi enää kaivaa tähän tietoa.

Esimerkiksi nostetun tilanteen merkitys koko tilastossa on kuitenkin minimaalisen pieni, joten perustelu on todella hutera.

Maanselän perustelu yhdeksän euron kulukorvauksesta

Maanselkä kertoo lisäksi kulukorvauksen merkityksestä lainaten VATT:in raportin kertomaa:

"Toinen toimenpiteeseen osallistumiseen kannustava elementti on kulukorvaus, jota on mahdollista saada 9 euroa päivältä (18 euroa, jos työssäkäyntialueen ulkopuolella). Kulukorvaus tuo työmarkkinatukeen lähes 28 prosentin lisäyksen."

Hänellä vaikuttaa olevan ajatus, että työtön saisi kovinkin usein kulukorvausta johonkin toimenpiteeseen osallistumisesta. Kuitenkaan tätä korvausta ei saa esimerkiksi osallistumisesta johonkin viiden päivän kurssille, opiskelusta vaikkapa avoimessa korkeakoulussa tai käymällä työvoimahallinnon tilaisuudessa.

Käytännössä yhdeksän euron kulukorvauksen saa osallistumalla johonkin pitempään koulutukseen tai palkattomaan työkokeiluun tms.

Jos nyt ajattelee vaikkapa sitä, että pääkaupunkiseudulla menet tuollaiseen, niin tuo kulukorvaus nipinnapin kattaa matkakustannukset yms eikä todellakaan ole mitään lisätoimeentuloa tuottava elementti. Maanselkä voisi kokeilla vaikka Vantaalta reissata päivittäin koulutukseen Espooseen ja ottaa huomioon, että matkustuksen lisäksi muitakin kuluja syntyy - ja miettiä kuinka paljon siitä yhdeksän euron kulukorvauksesta jää käpälään niiden jälkeen "merkittäväksi taloudelliseksi kannustimeksi" kuten hän kuvaa.

Usko ihmisiin ja heidän haluunsa työllistyä on kovin vähäinen

Kristillisdemokraattien puoluesihteerin ja eduskuntaehdokkaan usko työttömien ihmisten haluun työllistyä ja tehdä sen eteen asioita on kovin heikko. Oman mallinsa puolustamiseksi hän rientää luomaan kuvaa siitä, etteivät ihmiset tekisi mitään ilman näitä kannustimia.

Kuvittelisi kauppatieteen maisterin edes hieman pohtivan asioiden tilastollisia merkittävyyksiä ja vaikutuksia.

No, Uuden Suomen tästä kertovan uutisen kommentissa taloustieteen professori Matti Viren toteaa:

"Miten voi joku tosissaan olettaa, että "ilmaisen" (työstä riippumattoman) rahan saanti lisää työvoiman tarjontaa? Otetaan rautalankaesimerkki. Jos joku voittaa Lotossa 10 miljoonaa euroa, meneekö hän seuraavana aamuna klo 7 margariinitehtaalle töihin (ja illalla vielä ylitöihin)?"

Jep, saattaa olla jotain eroa sillä liikutaanko toimeentulon rajamailla vai kymmenessä miljoonassa. Otaniemen kasvattina ihmettelen näitä taloustieteilijöiden juttuja entistäkin enemmän.

Kaikkein eniten minua kuitenkin sylettää tällaisten tahojen osoittama suunnaton epäluottamus ihmisiin ja heidän pyrkimyksiinsä parantaa tilannettaan ja työllistyä. Ylemmillä tulotasoilla porkkana toimii, mutta pohjalla vain kepissä on näemmä haluttua voimaa.

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

"Jos joku voittaa Lotossa 10 miljoonaa euroa, meneekö hän seuraavana aamuna klo 7 margariinitehtaalle töihin (ja illalla vielä ylitöihin)?"

Vaikea sanoa, mitä itse kukin tekisi. Todennäköisesti joutuisin hieman lomailemaan. Mutta noin periaatteessa, vaikka olenkin juuri jäämässä eläkkeelle, niin ryhtyisin työllistäjäksi osalla tuosta summasta. Keksin ainakin joitain asioita, joita voisi kokeilla. Enkä suinkaan palkkaisi halvimpia työläisiä, mitä saan.

Nykyisten tukien suurin ongelma on juuri tuo hallinnointi. Virkailijat varmaankin yrittävät noudattaa lakeja ja asetuksia. Lait ja asetukset tekevät kuitenkin kuvioista niin monimutkaisia, että sekä tuettavan että päätöksentekijän aika kuluu sen selvittämiseen, miten tuettava saisi tuet, joilla tulee jatkuvasti toimeen. Ja juuri tuossa kokonaisuuksien hahmottamisessa ja lausuntojen laatimisessa on suuri ero virkailijoissa. Toinen tietää paremmin kuin toinen, mikä valinta pitää tehdä ja miten se pitää raportoida toiselle viranomaiselle.

Yksinkertainen, vastikkeeton, perustulo vapauttaisi sekä tuettavia että virkailijoita nollatyöstä. Suurin osa on sen verran ahneita, että he yrittäisivät edelleen ansaita jotain lisää. Saattaisivat jopa jättää joitain lisätukia hakematta, jotta välttäisivät senkin byrokratian, ja käyttäisivät senkin ajan hyödyllisemmin.

Normaalijakauman osalta on sitten vain hyväksyttävä, että tietty määrä kattoon syljeksijöitä kuuluu joukkoon. Antaa heidän käyttää aikansa niin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kiitos Juho hyvästä kommentista. Oma ratkaisuni olisi kymmenellä miljoonalla aika varmasti sanamkaltainen - jotain hyvää ja hyödyllistä pitäisi onnenpotkun myötä saada aikaan.

Yksi avaiankysymyksiä on se, kuinka paljon keskitytään ongelmallisiin tapauksiin ja kuinka paljon tarjoamaan apua niille, joilla on halu työllistyä ja vaikkapa lisätä/muuttaa osaamistaan.

Ralf Sund pari päivää sitten puhui mielestäni järkeviä juuri tuosta auttamispuolesta ja mahdollistamisesta.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/276189-ay-ekonomi...

Otteita tuosta:
"Kun Suomessa keskustellaan järjestelmän kehittämisestä, katseet kääntyvät usein muiden Pohjoismaiden suuntaan. On puhuttu Ruotsin korkeammasta työllisyysasteesta ja Tanskan mallista."

”Emme kuitenkaan ole valmiita ottamaan niitä toimenpiteitä, jotka ovat johtaneet siihen hyvään tulokseen. Tämä on minulle mysteeri ollut tässä työvoimapolitiikassa”, Sund sanoo.

"Sund huomauttaa, että Pohjoismaat, jotka ovat saavuttaneet yli 75 prosentin työllisyysasteen, kulkevat ”palvelukylki edellä”, mitä hän itse kannattaa."

"Kun työttömyysturvan aktiivimallista nousi kohu, poliitikot hakivat perusteluja Tanskan mallista, jossa työttömältä edellytetään riittävän aktiivista työnhakua työttömyysturvan leikkaamisen uhalla. Näin toimii myös suomalainen aktiivimalli."

"Mallien välillä on kuitenkin merkittävä ero työvoimapoliittisten palvelujen saatavuudessa. Niitä Tanska tarjoaa paljon enemmän kuin Suomi. Tanskan työvoimapoliittiset palvelut ovat Sundin mukaan Suomeen verrattuna kolminkertaiset työvoiman suuruuteen suhteutettuna."

Itse kirjoitin taannoin blogin hyödyttömiksi koetuista cv:n täyttö ja itsetuntemus yms kursseista konsulttifirmojen ja siitä taannoin oli mediassa jonkun verran.

Näistä eroon ja raha siihen, että mahdollisimman tehokkaasti löydetään työttömille polku nykyisestä osaamisesta työmarkkinoilla tarvittavaan osaamiseen. Sitten täsmäkoulutuksilla ja kursseilla osaaminen kuntoon.

Itse toki elän omassa kuplassani enkä voi tietää laajalla tasolla, mutta hyvin pieni on se kattoon syljeksijöiden joukko. Ne harvat, joita tiedän, tarvitsivat enemmänkin apua koko elämän hallintaan.

Ylivoimaisesti suurin osa haluaa "tehdä oikein" ja olla tuottava osa yhteiskuntaa ja on valmis ponnistelemaan sen eteen. Tätä pitäisi tukea kaikin tavoin eikä vain kepittää.

Jostain syystä monille on se kuitenkin selvässä vähemmistössä oleva järjestelmän hyväksikäyttäjien joukko niin vastenmielinen, että tärkeämpää on laittaa suuri määrä panostuksia sen estämiseen kuin suurimman osan tukemiseen. Vaikuttavuuden kannalta itse uskoisin olevan parempi tukea ja mahdollistaa kuin kurmoottaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset