Nöyryyttämisen kulttuurin nousu katkaistava

Erityisesti sosiaalisessa mediassa on edelleen nousussa nöyryyttämisen kulttuuri, missä pyritään jatkuvasti nöyryyttämään vastakkaisen mielipiteen omaavia ihmisiä. Ei pyritä pelkästään osoittamaan heidän ajatuksensa vääriksi vaan tekemään se mahdollisimman ilkeällä tavalla saaden vastustaja naurunalaiseksi ja näyttämään tyhmältä. Itse keskustelussa olevan asian ohittaakin joku tarve nolata vastustaja julkisesti. Yhä voimakkaammin sosiaalisesta mediasta on tullut jonkinlainen pahan olon purkautumiskanava, millä lienee sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia.

Jani Kaaron kolumni: Nöyryytyksen tunne on miltei pahinta mitä on

Innoittajana tälle blogille ja sysäyksen pitkästä aikaa jälleen kirjoittaa blogi toimi Jani Kaaron mainio kolumni Ylellä. Kolumnissaan hän kirjoittaa:

Israelilaisen filosofin, Avishai Margalitin, mukaan sivistyneen yhteiskunnan tunnusmerkki on se, että sen jäsenet eivät nöyryytä toisiaan. Säädyllisen yhteiskunnan tunnusmerkki taas on se, että yhteiskunnan instituutiot eivät nöyryytä kansalaisiaan. Kun katson ympärilleni, herää kysymys: Onko meillä kumpaakaan?”

Filosofi Margalitillla on ratkaisuehdotus, joka löytyy hänen vuonna 1996 julkaistusta kirjastaan The Decent Society (siirryt toiseen palveluun). Margalit ehdottaa, että rakentaisimme yhteiskuntamme uuden perusprinsiipin varaan. Tuo prinsiippi olisi: Älä nöyryytä! Samalla tavalla kuin yhteiskuntamme on nyt rakennettu vapausperiaatteen ympärille – kaikille on taattava mahdollisimman laajat vapaudet kunhan ne eivät rajoita toisten ihmisten samanlaisia vapauksia – voimme rakentaa yhteiskunnan sille periaatteelle, että vältämme kaikissa tilanteissa toisten nöyryyttämistä.”

Tällainen utopistinen ja idealistinen yhteiskunta tuskin on mahdollinen, mutta olisiko mahdollista kääntää kehityksen kulku ja ottaa askelia parempaan suuntaan? Lailla ja säännöillä se ei tule onnistumaan vaan itse kunkin toiminnan sekä yleisen mielipiteen muutoksella.

Nöyryytyksen karut vaikutukset

Itse uskon somessa tapahtuvan jatkuvan nöyryyttämisen johtavan yhä huonompiin seurauksiin näkyen myös somen ulkopuolella. Joillekin netissä tapahtuva kiusaamiseksikin luokiteltava toiminta voi olla liikaa ja johtaa ikäviin tekoisin myös ulkopuolella.

Jossain pienessä ryhmässä tai piirissä reaalimaailmassa tapahtuva nöyrytys on helpommin käsiteltävä kuin julkinen laaja nöyryytys mediassa. Tuntuu siltä, että some on tuonut aikuisiällä joillekin jopa mieleen vanhat koulukiusaamisen ja nöyryytyksen ajat.

Itse en usko tästä seuraavan paljoakaan hyvää. Suomessa emme onneksi vielä näe esimerkiksi hallituksen tai presidentin taholta vastaavaa toimintaa kuin USA:ssa, missä Trump hallintoineen on laajentanut nöyryyttämisen sosiaalisessa mediassa jo ylimmälle valtiolliselle tasolle. Onneksi olemme vielä ainakin tässä parempia, vaikka osa kansanedustajista alkaakin mielestäni jo lipsua väärälle puolelle.

Suomalaiset eivät ole tunnettuja erityisen vahvasta itsetunnosta ja siten monilla lienee vaikeuksia ohittaa tapahtumat somessa olankohautuksella ilman kolhuja. Itse olen ollut näkevinä Suomessa jotain samankaltaisuuksia Japanin kaltaiseen kunniaa korostavaan kulttuuriin. Pelkään pahaa, että tulemme näkemään vielä paljon ylilyöntejä, jotka ovat lähtöisin sosiaalisessa mediassa alkaneesta kaltoinkohtelusta, mutta jonka seuraukset ulottuvat myös sen ulkopuolelle.

Enemmän hyvää kuin pahaa

Sananvapaus ja mielipiteenvapaus ovat tärkeitä arvoja. Sosiaalinen media on antanut meille itse kullekin mahdollisuuden osallistua keskusteluun ja tuoda julki ajatuksiamme.

Ainakin itseni tuo Kaaron kolumni sai miettimään käytänkö tätä mahdollisuutta rakentavasti ja muita ihmisiä kunniottaen sekä välttäen tahallista nöyryyttämistä – en aina, mutta pyrin parempaan.

Viime kuukausina olen yhä vähemmän osallistunut ja kirjoittanut sosiaaliseen mediaan kuten tänne Puheenvuoroon. Tunnen tässä blogissa kuvatun kehityksen jopa voimistuneen. Jollakin tapaa mittani täyttyi enkä koe sillä olevan vaikutusta ja myös vievän liikaa energiaa. Etsiskelen muita tapoja vaikuttaa ja saada positiivista muutosta aikaan.

Toivottavasti suunta saadaan käännettyä ja olisimme kunnioittavampia toisillemme.

 

NikoKaistakorpi
Sitoutumaton Vantaa

Oikeudenmukaisuuden (toki subjektiivisesti) toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu