Lobbaustutkimuksien helmiä: EVA:n yritysjohtajakysely
Uusi Suomi uutisoi tänään EVA:n yritysjohtajakyselystä, jonka mukaan mukaan pahimmat yksittäiset kilpailukyvyn heikkoudet Suomessa ovat palkkojen joustamattomuus, ansiotuloverotuksen taso, työmarkkinajärjestelmä, osaavan työvoiman heikko saatavuus sekä omistamisen verotus.
Vahvuuksista uutinen kertoo:
”Johtajien mukaan Suomella on viisi tekijää, jotka ovat kilpailukykymme kirkkaita vahvuuksia: ICT-infrastruktuuri, omaisuuden suoja, perus- ja toisen asteen koulutus, yliopistot sekä liikkeenjohdon toimintatavat.”
Tämä jotenkin pisti silmääni. Infrastruktuuri, omaisuuden suojaa ja koulutusta, muttei sanaakaan suomalaista työntekijöistä itsestään tai heidän osaamisestaan muuten kuin välillisesti koulutuksen kautta. Vahvuuksiin eivät lainkaan kuulu ne osaavat ihmiset, jotka heille töitä tekevät?
Sen sijaan yhdeksi kirkkaimmaksi vahvuuksiksi maihin verrattuna muihin yritysjohto lukee liikkeenjohdon toimintavat eli oman tapansa toimia? Mahtavaa, kukas se kissan hännän nostaa ellei kissa itse?
Valitettavasti viimeaikaiset tutkimukset suomalaisen johtamisen tasosta ja uusiutumisesta eivät päädy aivan samaan lopputulemaan. Yritysjohtajien mukaan ongelmat löytyvät kuitenkin vain ulkopuolelta ja oma tekeminen on huippuluokkaa – kirkas vahvuus.
Usko omaan menestykseen vaatimatonta
Kuvassa on esitetty yritysjohtajien arviot Suomessa toimivien yritysten menestymisestä kansainvälisessä kilpailussa kolmen vuoden kuluttua. Sen mukaan 4 prosenttia uskoo menestyksen olevan paljon huonompi kuin nyt, 41 % hieman huonommin kuin nyt, 44 % yhtä hyvin kuin nyt, 11 % hieman paremmin kuin nyt ja 1 % paljon paremmin kuin nyt.
Tuosta laskettuna siis 12% uskoo suomalaisten yritysten, eli siis johtamiensa yritysten, pärjäävän kansainvälisessä kilpailussa paremmin kuin nyt.
Miltä kuulostaa johtaja, joka ei usko yritykseensä eikä ”joukkueeseensa” menestykseen?
Noissa johtajuustukimuksissa on nimenomaan kiinnitetty huomioita toisaalta vahvuutena, mutta myös heikkoutena, suomalaiseen insinöörijohtamiseen. Kyky innostaa ja luoda merkitystä ovat merkittävimpiä puutteita.
Kun katson tällaisia tuloksia, niin ihmettelen kuinka saadaan uskoa tulevaisuuteen ja porukka ponnistelelmaan paremman tulevaisuuden eteen.
Olen lukemattomia kertoja ollut tilaisuudessa, jossa toistuu sama kaava: johtaja kiittää ja kertoo saavutetusta loistavasta tuloksesta, mutta jo sivulauseessa aloittamalla mutta-sanalla toeaa ensi vuodesta tulevan vaikeampi ja on ponnisteltava vielä enemmän. Vaikuttaa mahdottomalta antaa edes hetken juhlistaa ja iloita saavutetusta luomatta jo uhkakuvaa tulevasta.
Mikä tällaisten tutkimusten arvo oikein on?
Näitä tämän kaltaisia tutkimuksia julkaistaan varsin kritiikittä mediassa ja joskus jopa esitetään asia jonain selkeänä tutkittuna totuutena. Harvoin näkee syvempää analyysiä tutkimuksen tai kyselyn riippumattomuudesta.
Onko tämäkin ”kyselytutkimus” vain lobbauksen keino, jolla halutaan vaikuttaa toimintaympäristöön?
Minusta kyse on nimenomaan siitä.
Yritysjohtajat haluavat keventää sekä omaa että yritystensä verotusta, alentaa palkkoja, vähentää sääntelyä sekä kustannuksia. Eihän siinä mitään kummallista ole.
Tästä syystä tällaisten tutkimusten objektiivisuus on lähellä nollatasoa. Elinkeinoelämä ei ole ainoa, joka tällaisia tekee vaan myös toiselta puolelta löytyy vastaavia tahoja.
Jos tähän tutkimukseen on uskominen, niin meillä on aivan liikaa yritysjohtajia, joilla ei ole uskoa tulevaisuuteen ja siten kykyä johtaa yrityksiä kasvuun ja menestykseen.
Toivottavasti näin ei ole.
EVA kertoo tutkimuksen toteutuksesta seuraavaa:
”Kysely kohdennettiin yritysten ylimpiin johtajiin ja siihen vastasi 1 263 henkilöä, joista kolme neljäsosaa (75 %) oli toimitusjohtajia ja loput yritysten muuta johtoa (13 %) tai hallituksen jäseniä (12 %). Tiedot keräsi Etlatieto Oy 27.11.–18.12.2018. Vastaajat edustavat Suomessa (pl. Ahvenanmaa) toimivien, vähintään kymmenen henkilöä työllistävien yritysten ylimpiä johtajia.”
Jos oikein ymmärsin, niin ongelma on sekä kova työvoimapula että se, ettei saa maksaa selvästi nykyistä pienempää palkkaa.
Voihan se niin olla, mutta ei niitä silti johtajan kannattaisi valittaa samassa lauseessa. Mielellään ihan eri aikana ja eri artikkeleissa kumpaakin erikseen.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäli olen oikein ymmärtänyt nykyisen työvoimapolitiikan, niin yritykset haluavat ns. halpatyövoimaa tai ainakin sisäisen devalvaation käyttöön ottamista. Miksi haluaa? Ihan siitä syystä, että osasta työntekijän toimeentulosta huolehtisi muut eli veronmaksajat erilaisten sosiaalitukien muodossa palkkojen joustaessa. Kyllä Suomessa on työvoimaa nytkin tarjolla, mutta pitäisi maksaa työstä kohtuullista palkkaa, jolla tulee toimeen ja siihen ei monetkaan yritykset ole valmiita. Toisaalta myös päättäjät ja ay-liike ovat osin tähän syyllisiä.
Ay-liike, eikä kyllä monien hallituskausien aikana päättäjätkään ole ottaneet huomioon euron joustamattomuutta työvoimapolitiikkassa. Sisäinendevalvaatio kun on ainoa keino eli palkkojen alentaminen ja se on luonnollisesti työntekijäpuolelle myrkkyä. Kuitenkaan tämä palkkojen jousto ei ole uusi tieto vaan oli jo tiedossa euroon liityttäessä. Tätä mitä ilmeisimmin kaipaavat myös työnantajat otettavan käyttöön. Saa nähdä miten ex ay-jyrän Antti Rinteen hallitus puolueineen tämän saa toteutettua.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoista on myös Evan tapa kysellä, kun tutkimuksesta kerrotaan:
”Ensimmäinen kysymyssarja koskee sitä, miten vastaajat näkevät Suomen kilpailukyvyn osatekijät (21 kpl), kun niitä verrataan ”muihin edistyneisiin länsimaisiin markkinatalouksiin kuten muihin Pohjoismaihin, EU-maihin tai Yhdysvaltoihin”.
Mitenhän suomalaisen pienen yrityksen toimitusjohtajalla on kattava näkemys ja tuntemus muiden länsimaiden tilanteesta, ellei siellä ole liiketoimintaa, josta on vastuussa?
Tässä tutkimuksessa tuntuu olevan kyse lähinnä mielikuvista ja vaikuttamisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Niko, eikös ylipäänsä suurin osa kyselyistä perustu vastaajan mielikuviin. Sanoisin melkein riippumatta kysymyksen asettelusta. Monet vastaajat saattavat olla täysin ulkona kysytystä aiheesta ja kuitenkin esittävät mielipiteen kysyttäessä, ehkäpä vihjeen muodossa esitetyn kysymyksen perusteella.
Totta tuo mitä kommentissasi esität Evan kyselytavasta kysellä.
Ilmoita asiaton viesti
Näin se usein on. Tässä nyt aika erikoista vaan, että oikein 21 eri kohdan osalta vastaajan pitäisi pystyä vertaamaan Suomea muihin eli aina on kyse siitä, miten kokee meidät vs muut läntiset maat.
Ilmoita asiaton viesti
Tein ihan samat huomiot kyselystä. Tutkin väitteiden perusteita ja esim. ansiotuloverossa Suomi on kilpailukykyinen… paitsi suurituloisten, eli johtajien, kohdalla.
Kysely on tosiaan puhdas mielikuvakysely, eikä kerro oikein mitään järkevää. Johtajat toistelevat sitä, mitä muiden ovat kuulleet puhuvan.
Ilmoita asiaton viesti