Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Pelastavatko teollisuusmiehet Stockmannin?

Tänään julkistettiin HKScanilta potkut saaneen Jari Latvasen valinta Stockmannin uudeksi toimitusjohtajaksi ja valinnan tehneen hallituksen puheenjohtajana toimii Lauri Ratia, joka on niittänyt mainetta Terrafamen ja telakkateollisuuden pelastajana. Minua kummastuttaa jonkin verran se, että Stockmannin pelastusoperaation johdolla ei tunnu olevan juuri lainkaan kokemusta kuluttajaliiketoiminnasta vaan ennemmin teollisuudesta.

Teollisuudesta ja ruokatuotannosta Stockmannin johtoon

Latvasen taustasta kerrotaan Arvopaperissa Lauri Stockmannin tiedotetta siteeraten:

"Jari Latvasella on vahvaa osaamista Stockmannin muutosmatkan viemiseksi eteenpäin. Hänellä on monipuolinen kokemus vahvojen kuluttajabrändien johtamisesta ja selkeä näkemys vähittäiskaupan kehittämisestä. Olen vakuuttunut, että hänen johdollaan henkilöstömme saavuttaa tavoitteemme tulevien vuosien aikana”, sanoo tiedotteessa Stockmannin hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia.

Latvanen on toiminut aiemmin HKScanin toimitusjohtajana, Stora Enson kuluttajapakkauskartonkeja valmistavan Consumer Board -divisioonan johtajana, toimitusjohtajana Findus Nordicilla ja useissa eri johtotehtävissä Nestléllä.

Tausta elintarviketeollisuudesta voisi kenties olla ymmärrettävä ellei Stockmann olisi jo vuosia sitten myynyt Herkkunsa S-ryhmälle. Nykyisellään kuitenkin Stockmannin keskeisen osan muodostavat tavaratalot sekä Lindex, jotka ovat valtaosaltaan mm vaatekauppaa. Arvokkaimpia ovat kiinteistöt, joiden myyntiä harkittaneen.

Itse en näe, että sen paremmin uudella toimitusjohtajalla kuin hallituksen puheenjohtajalla olevan mitään kokemusta toimialalta. Onko sillä sitten väliä, kun tarvitaan voimakkaita saneeraustoimenpiteitä yhtiön tervehdyttämiseksi?

Samassa tiedotteessa kerrottiin myös Stockmannin talousjohtajan sekä kehitysjohtajan eroavan. Lauri Ratia vaikuttaa panneen todella tuulemaan, mutta onko suunta oikea ja mikä oikein on tavoite?

Pelastuuko Stockmann tällä johdolla ja millä keinoin?

Yrityksen eri vaiheet ja tilanteet vaativat erilaisia johtajia - se on selvää. Ovatko Stockmannin ongelmat kuitenkaan vain rakenteellisia ja taloudellisia vai tarvitaanko myös jotain aivan muuta?

Perinteisellä yrityksellä lienee vahva yrityskulttuuri niin hyvässä kuin pahassa. Ollaanko sitä mylläämässä kokonaan uusiksi?

Mieleen tulee tehtäisiinkö kuluttajaliiketoiminnassa sekä brändeissä menestyneessä rakkaassa naapurimaassamme Ruotsissa samanlaisia ratkaisuja? Tuntuu että johtoon kaivattaisiin näkemystä itse liiketoiminnasta ja innostavaa yrityskulttuuria pelkkien järjestelyiden sijaan. Kenties nämä herrat pystyvät siihen, mutta tausta tuntuu kovin oudolta sekä yrityksen että kohderyhmän kannalta.

Parhaimmillaan Stockmann on ollut hieno brändi ja kauppa, jonka kanssa itselläni on pitkä historia. Kirjoitin taannoin blogin Vieläkö Stockmannin alamäki voi kääntyä?

Stockmann ei ole verkkokaupan kehittyessä onnistunut säilyttämään asemaansa - uusi suunta on löydettävä tai pitkälle tarinalle tulee ikävä loppu. Zalandot ja vastaavat ovat nousseet räjähdysmäisesti eikä Stockan verkkokauppa ole pärjännyt lainkaan.

Nähtäväksi jää mikä se uusi suunta on ja vieläkö tulevaisuudessa tavataan Stockan kellon alla. Toivottavasti.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Aika synkältä näyttää, vaikka mitä on yritetty, mutta kuluttajien tottumukset ovat niin paljon muuttuneet, että jopa tuollaisen sijainnin omaavalla konsernilla on vaikeuksia.

Ne on nykyään nämä Tokmannit mitkä jyräävät, pelkillä luksustuotteilla ei enää menesty.

En tiedä auttaako johtajien vaihto, kun nettikauppa jyrää, mutta jos tämä uusi sitten keksisi jonkun uuden idean.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomessa on aika yleistä ajatella, että liiketoimintojen yleisiä lainalaisuuksia hallitsevan ammattijohtajan voi asettaa minkä alan firman toimitusjohtajaksi hyvänsä. Usein sitä jopa perustellaan sillä, että hän ei ole lokeroitunut kaavamaiseen ajatteluun.

Allekirjoitan ylläolevat perusteet kyllä hallituksen puheenjohtajan tai jäsenen kohdalta, mutta en välttämättä toimitusjohtajan osalta. On aika läpinäkyvää, että toimitusjohtajanimityksissä varsinainen syy on sittenkin sopiva hyväveliverkosto ja tuota uusien näköalojen tuomista käytetään vain verukkeena.

Tuntuu aika kaukaa haetulta nimittää raskaassa teollisuudessa kannuksensa hankkinut kaivosalan insinööri esimerkiksi Finnairin toimitusjohtajaksi tai Outokummun piiristä kaapata vuorineuvos pankinjohtajaksi j.n.e.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Samaa mieltä, tunnutaan haettavan samanhenkisiä hyviä veljiä ja usein nuo perustelut ovat kovin läpinäkyvän keksittyjä.

Ratian asemasta poikkeuksellisen tekee se, että samoin kuin Terrafamessa, niin hänet on myös erikseen palkattu konsulltoimaan ja tekemään asioita pelkän hallituksen puheenjohtajuuden ohessa. Eli hänellä on erikoisesti myös operatiivinen rooli hallituksen puheenjohtajuuden ohella.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Itse näkisin, että hintataso menneinä vuosina on karkoittanut ostajat. Jos sama tuote maksaa muualla 2 e/kpl ja Stockmannilla 3 e/kpl, niin kauppa ei käy. Luksustuotteissa kate on varmaan hyvä, mutta niitä pitäisi myydä suuret määrät. Eikö rikkaita ostajia sitten enää ole?

Olihan siellä jossain vaiheessa ruotsalainen johtaja, mutta lähtö tuli myös melko pian.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Hinta on varmaan merkittävä tekijä. Jos nyt itse vaikka olisin Stockmannilla ja näkisin hyvät merkkikengät, niin minulta kuluisi pari minuuttia, kun tarkastaisin mihin hintaan saan samanlaiset Zalandolta tai vastaavalta. Toimituskulut ovat nykyään todella pienet ja monesti nolla mikäli tuota on sadan euron hujakoilla.

Yksi mielenkiinoine detalji on myös, että hakukone ei koskaan ehdota tuotetta stockan verkkokaupasta. Kenties teknisesti se on hakukoneiden ulottumattomissa tai digitaalinen markkinointi verkossa kusee. Kummassakin tapauksessa katastrofaalinen tilanne nykymaailmassa.

Aikanaan esim ruokatavaroissa erikoisemaan vaikkapa tarpeeseen Stockmann oli harvoja, joista saattoi uskoa löytävänsa erikoistuotteen. Sitten tuli verkkokaupat, etniset ruokakaupat sekä myös useampi marketti laajensi valikoimaansa. Useimmiten halvemmalla saa sieltä. Toki nyt tuo on S-ryhmän hallussa, mutta edelleen merkittävä tekijä sen suhteen kuinka asiakkaita tulee tavarataloon.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Taustasta viis mutta jo maalaisjärjellä pääsee jo pitkälle. Eihän aiempienkaan johtajien toiminta osoita kovin suurta oman kaupan tuntemista.

Ensinnäkin autolla pitäisi päästä helposti paikalle. Esim. pk-seudun kauppakeskuksista pärjäävät ne, joihin pääsee kehyskunnista kätevästi autolla ja keskustasta julkisilla.

Toiseksi monien mukaan valikoima on nykyään samaa kuin muuallakin ja ilmeisesti kohderyhmäkin hakusessa. (liian nuorta?)

Keskustan myymälästä on tehty basaari, joka merkillä on oma tiskinsä ja vaikka takkia etsivän pitää juosta ympäri taloa, jotta näkee eri merkkien takkeja.

Latvanen voi nyt yrittää keksiä asiakkaalle jonkin syyn lähteä Stokkalle.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Stokka on kyllä keskellä Helsinkiä, minkä pitäisi antaa sille liiketoimintaedun Suomen ykköstavaratalona ajatellen sekä turisteja että muita keskustaan saapuneita ihmisiä. Aika pitkään Stokkan parkki oli myös juurikin se paikka, johon auto laitettiin keskusta-asioimista varten säilöön. Myöhemmin tulivat sitten Forumin parkit, Kluuvin parkit y.m.

En siis näe asiaa logistisena ongelmana niinkään, vaan nimenomaan strategisena valintana kohderyhmän ja sille oikein suunnatun toimintamallin löytämiseksi. Stokkahan ei koskaan ole ollut varsinainen innenuorison shoppailupaikka, vaan vauraamman ja aiemmin pitkälti ruotisnkielisten laatutavaraa etsivien kauppapaikka.

Tuohon kengän ostoesimerkkiisi liittyen toteaisin kyllä omalta kohdaltani, että jos aikomuksenani on ostaa kengät ja sovittelen niitä kaupassa jalkaani, niin aika kaukaa haettua on siinä yhteydessä vertailla googlettamalla johonkin Zalandoon, kun se tilaamisprosessi ja tavaran odottelu ilman sovittelemisia on oma prosessinsa sekin. Kaupasta saa kengät mukaansa ja ne ovat juuri sitä mitä on etsinyt.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kengistä pari sanaa, sanotaan että kyseessä olisi tällä kertaa hyvät jouksukengät, joihin törmäsin tavaratalossa ja hinta on 140 euroa. Kokeilen niitä ja sattuu olemaan oma pienen miehen koko eli siro 48.

Kengissä on mallinimi Nike XXX ja jopa mallinumero.

Laitan ne googleen, joka kertoo suoraan, että XXL:ssä hinta on 115 euroa ja Zalandolla 120 euroa ja tälä viikolla ei ole toimituskuluja yli 100:n euron ostoksiin.

Parilla klikkauksella olen tilannut itselleni samat kengät ja joudun kenties odottamaan kaksi päivää ennenkuin ne ovat haettavissa läheisen k-marketin kassalta.

Minulle tuo 25:n tai 20:n euron säästö kelpaa. Parin päivän odotus ei haittaa.

Minulat prosessiin menee kohta viiskymppisenä hieman enenmmän aikaa, kun piti kaivaa lukulasit, mutta monelta nuoremmalta suoraan applikaatiolla vain hetki.

Joskus aikanaan piruuttani katselin hullujen päivien tarjouksia. Vaikkapa espressokoneen tms löysin aina halvemmalla kuin tuo "hullu" tarjous.

Yhtälö on vaikea ja takamatka verkkokaupan osalta pitkä.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Pitkään Stockmannin asiakkana olleena, kaipaan aiempaa laadukkutta ja esillepanon selkeyttä. Asiantuntevaa, omaan myyntiartikkeliinsa perehtynyttä ja asiakaslähtöistä henkilökuntaa.

Stockamannilta löytyi aiemmin usein tuotteita, joita ei jokainen halpahalli myy. Kohderyhmä nykyisin vaikuttaa olevan kertakäyttömuodin nuoret kuluttajat ja esillepano saman suuntainen. Suunnitteluunkaan ei ole panostettu.

Jos nykyisen johdon päämäärä on panostaa kovakouraisesti yhtiön voiton maksimointiin aggressiivisen myyntistrategian keinoin, arvaan, että entiset vakioasiakkaat katoavat.

Jone Virtanen

Stockkan ongelmat ovat aika moninaiset. Jos nyt vaikka aloittaisin niistä tavarataloista. Täällä on viitattu luksukseen. Ei sitä varsinaisesti kyllä stockkalta löydä. Merkkivaatteita ja muita merkkituotteita toki löytyy, mutta ne samat merkit löytyvät myös muualta. Stockalta puuttuu rohkeus ja taito ostaa. Ollaan niin turvallisuushakuisia että... Ja "muualla" palvelu toimii ja monesti myös tuotetietämys on hyvä. Jopa siellä Dressmannissa. Stockan on myös ollut vaikea sopeutua nykyään kiihtyneisiin sykleihin ja siihen, että ikä ei enää ihan niin paljon määrittele mitä ihmiset ostavat.

Mietin mitä olen Stockalta viimeksi ostanut; Canalin paidan ja puvun; Leviksen Vintage (made in USA) farkut, joita sieltä ei enää saa (eivätkä ne edes silloin osanneet myydä niitä. Ostin koska tiesin mitä hain).

Tämä Shop-in-Shop konsepti on myös aika onneton. Se sirpaloi tarjomaa ja usein ne mielenkiintoisemmat tavarat jäävät huomaamatta.

Herkku oli ennen se jonka vuoksi sinne raahauduin. En enää.

Verkkokauppa. Ei viitsitä puhua sitä. Minulla olisi siitä liian monta mehevää tarinaa...

Lisäksi kanta-asiakaskortti oli ennen hyvä. ei enää. Väitän, että firma on menettänyt tuhansia kanta-asiakkaita vuosien saatossa sen onnettomuuden vuoksi.

Uudella johtajalla on tekemistä. HK:n sininen on ehkä vähän erilainen tuote kuin tavaratalo.

Palvelussa/myyjien tuoteosaamisessa olisi petraamista

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset