Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Tue, 13 Nov 2018 11:25:02 +0200 fi Hallituksen työllisyyspolitiikan tukena harhaanjohtavat tutkimukset ja graafit http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264104-hallituksen-tyollisyyspolitiikan-tukena-harhaanjohtavat-tutkimukset-ja-graafit <p>Huterilla perusteluilla ja puutteellisilla arvioinneilla työllisyyspolitiikkaa hoitanut hallitus ratsastaa nyt ETLA:n arvioinnilla, jonka mukaan noin 50 000 työpaikkaa eli noin puolet olisi syntynyt hallituksen toimien seurauksena. Uuden Suomen Facebook-jaossa kerettiin rummuttamaan tätä saatesanoilla: &quot;<em>Nyt se on tutkittu: maailmantalous ei selitä Suomen parannusta kokonaan, vaan Sipilän hallitus sai aikaan puolet 100 000 työpaikan lisäyksestä.</em>&quot;</p><p>Höpöhöpö, ei sitä ole tutkittu vaan arvioitu ETLA:n herrojen toimesta perustuen heidän omiin mikrosimulaatioihinsa.&nbsp; Nyt se on tutkittu -lausuma on kyllä johdatteluna todella harhaanjohtava.</p><p>Twitterissä SAK:n pääekonomisti toteaa: <em>&quot;Ihan kelpo laskelmat, mutta oikeasti Etla ei ole tutkinut toteutunutta työllisyyskasvua. He laskivat miten toteutetun politiikan pitäisi mallien ja jousto-oletusten mukaan vaikuttaa työllisyyteen.</em>&quot;</p><p>Twitterissä sekä Sipilä että Orpo ovat kerenneet asiaa tuoda esille, Orpon mukaan 60 000 ja Sipilän mukaan 50 000 työpaikkaa on tullut hallituksen politiikan seurauksena. Orpo ei näemmä jaksanut lukea kuin otsikon jostain ja laski itse puolet 120 000:sta - Sipilä sentään käytti ETLA:n esittämää oikeaa arviolukua.</p><p>Hesarille myös ETLA:n toimitusjohtaja Vihriälä totesi myöhemmin, että selvitys on yksi monista näkemyksistä, joka voi vuosien kuluessa muuttua.</p><p>En kiistä etteikö vaikutusta olisi toimilla ollut, mutta onko se 50 000 on jo aivan toinen asia. Tällaisen arvion esittäminen tutkimuksena on joka tapauksessa harhaanjohtavaa. Kyseessä on vain yksi arvio ja lisäksi taholta, jonka agendalla on saada nykyhallituksen politiikka jatkumaan.</p><p><strong>Ansiosidonnaisen päättymisen vaikutusta koskeva graafi räikeimpiä harhaanjohtamisia pitkään aikaan</strong></p><p>Muutoksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ollaan perusteltu graafilla, jossa käyttämällä ehdollista todennäköisyyttä y-akselilla todellisten työllistyvien lukumäärän sijaan saatiin massiivinen piikki juuri ansiosidonnaisen päättymisviikolle. Kuvassa 1 on tämä hallituksenkin käyttämä graafi.</p><p>Toin 17.10.2017 blogissani <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244576-tilastot-keppihevosina-tyottomien-kepittajilla">Tilastot keppihevosina työttömien kepittäjillä</a> esille tämän harhaanjohtamisen sekä todellisuudessa todella pienen muutoksen ko viikolla. Viime viikolla SAK:n ekonomisti Patrizio Laina toi sen esille ja asiasta uutisoitiin täällä <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/263659-raju-piikki-tilastoissa-ansiosidonnaisen-paattyessa-sakn-asiantuntija-julkaisi-kuvan">Uudessa Suomessakin</a>. Hän piirsi uuden graafin, jossa y-akselilla on työllistyvien ansiosidonnaisella olleiden lukumäärä (kuva 2).</p><p>Todellisuudessa ns taktisia viivyttelijöitä on 0,4 % ansiosidonnaisella olevista ja sen merkitys on käytännössä olematon.</p><p><strong>Tilastoista ja &quot;tutkimuksista&quot; tulee totuuksia, joita ei enää kiistetä</strong></p><p>Vale, emävale, tilasto - näinhän perinteisesti kuvaillaan. Kun sitten tehdään näitä visualisoivia graafeja, päästään vielä aivan uudelle tasolle. Erityisen ongelmallista on, että näistä graafeista ja niillä kuvatuista ilmiöistä tulee helposti virallisia totuuksia, vaikka niiden todellinen merkitys on pieni ja jopa harhaanjohtava. Näillä sitten perustellaan politiikkaa ja tehdään merkittäviä päätöksiä.</p><p>Tutkimuskin on valitettavan usein väärin käytetty sana, jonka merkitys vaihtelee. Tutkimuksen tekijälläkin on vaikutusta - usein pitäisi erityisen kriittisesti suhtautua &quot;tutkimuksiin&quot;, jotka on tehty jonkin edunsaajatahon toimesta. Tutkimuslaitoksiakin on moneen lähtöön ja yhtä lailla Elinkeinoelämän taloudellisen tutkimuslaitoksen kuin Palkansaajien tutkimuslaitoksen kohdalla on syytä olla tarkkana.</p><p>Jossain määrin myös valtion taholta tuntuu tulevan politiikkaa tutkevia tutkimuksia ja tilastoja sekä erityisesti ennusteita. Olen esimerkiksi käynyt keskustelua LUKE:n tilastoista vastaavan kanssa siitä, miten ihmeessä vuonna 2015 sikatilallisten kannattavuuslaskennassa yrittäjätulon ennusteen ja toteuman ero oli vaatimattomat 1700 %. Päätökset tehdään useimmiten ennusteiden perusteella, sillä toteuma tulee aivan liian myöhään. Jonkinmoinen virhe ennusteissa on luonnollista, mutta tuollainen ei enää ole.</p><p>Itse penäisin myös toimittajilta vastuuta kriittisen ja analyyttisen pohdinnan muodossa. Ei pidä uskoa kaikkea, mitä poliitikot tuovat esiin näennäisen vakuuttavilla tilastoilla ja graafeilla. Suomessa ollaan oltu huolestuneita matematiikan oppimisen suhteen ja en kyllä ihmettele miksi. Pelkän laskennan lisäksi se opettaa loogista ja analyyttistä ajattelua, joka aivan liian usein loistaa poissaolollaan.</p><p>Värittyneet tutkimukset ja tilastotulkinnat leviävät kulovalkean tavoin ja yhtäkkiä onkin olemassa joku yleinen totuus - tutkitusti totta. Näitä vastaan taistelu on todella hankalaa.</p><p>Huhtikuussa pidetään eduskuntavaalit ja arvoitus on millaista todellista dataa saamme hallituksen toimien vaikutuksesta ennen sitä. Vaikkapa vaikutuksesta tuloeroihin meillä on luotettavaa tietoa vasta vuodelta 2016, Toivottavasti edes vuosi 2017 valmistuu paikkoin. Vuotta 2018 emme tule saamaan tietoomme, mikä jättää paljon arvailujen ja simulointien varaan. Jos minulla olisi keino kiirehtiä tällaisten valmistumista, niin sitä käyttäisin, jotta voisimme saada kunnollisen kuvan hallituskauden toimien vaikutuksesta.</p><p>Hallituksen toimilla on eittämättä ollut positiivisia vaikutuksia työllisyyteen. Kuinka suuria ne ovat olleet ja kuinka hyvin niillä on luotu todellisia sekä erityisesti täysipäiväisiä työpaikkoja on erilaisten arviointien varassa. Nyt on saatu yksi arvio, joka on hallituksen politiikkaa kannattavalta taholta.</p><p>&quot;<em>Nyt se on tutkittu</em>&quot; -toteama antaa kuitenkin väärä kuvaa aivan kuin asia olisi tällä selvä - ei ole.</p><p>&nbsp;</p><p>PS. Mikäli jotakuta kiinnostaa kuinka meihin vaikutetaan erilaisilla tarkoitushakuisilla tilastoilla ja graafeilla, niin TedTalkeista löytyy hyvä alle vartin esitys <a href="https://www.ted.com/talks/mona_chalabi_3_ways_to_spot_a_bad_statistic" target="_blank">3 ways to spot bad statistics</a>.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Huterilla perusteluilla ja puutteellisilla arvioinneilla työllisyyspolitiikkaa hoitanut hallitus ratsastaa nyt ETLA:n arvioinnilla, jonka mukaan noin 50 000 työpaikkaa eli noin puolet olisi syntynyt hallituksen toimien seurauksena. Uuden Suomen Facebook-jaossa kerettiin rummuttamaan tätä saatesanoilla: "Nyt se on tutkittu: maailmantalous ei selitä Suomen parannusta kokonaan, vaan Sipilän hallitus sai aikaan puolet 100 000 työpaikan lisäyksestä."

Höpöhöpö, ei sitä ole tutkittu vaan arvioitu ETLA:n herrojen toimesta perustuen heidän omiin mikrosimulaatioihinsa.  Nyt se on tutkittu -lausuma on kyllä johdatteluna todella harhaanjohtava.

Twitterissä SAK:n pääekonomisti toteaa: "Ihan kelpo laskelmat, mutta oikeasti Etla ei ole tutkinut toteutunutta työllisyyskasvua. He laskivat miten toteutetun politiikan pitäisi mallien ja jousto-oletusten mukaan vaikuttaa työllisyyteen."

Twitterissä sekä Sipilä että Orpo ovat kerenneet asiaa tuoda esille, Orpon mukaan 60 000 ja Sipilän mukaan 50 000 työpaikkaa on tullut hallituksen politiikan seurauksena. Orpo ei näemmä jaksanut lukea kuin otsikon jostain ja laski itse puolet 120 000:sta - Sipilä sentään käytti ETLA:n esittämää oikeaa arviolukua.

Hesarille myös ETLA:n toimitusjohtaja Vihriälä totesi myöhemmin, että selvitys on yksi monista näkemyksistä, joka voi vuosien kuluessa muuttua.

En kiistä etteikö vaikutusta olisi toimilla ollut, mutta onko se 50 000 on jo aivan toinen asia. Tällaisen arvion esittäminen tutkimuksena on joka tapauksessa harhaanjohtavaa. Kyseessä on vain yksi arvio ja lisäksi taholta, jonka agendalla on saada nykyhallituksen politiikka jatkumaan.

Ansiosidonnaisen päättymisen vaikutusta koskeva graafi räikeimpiä harhaanjohtamisia pitkään aikaan

Muutoksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ollaan perusteltu graafilla, jossa käyttämällä ehdollista todennäköisyyttä y-akselilla todellisten työllistyvien lukumäärän sijaan saatiin massiivinen piikki juuri ansiosidonnaisen päättymisviikolle. Kuvassa 1 on tämä hallituksenkin käyttämä graafi.

Toin 17.10.2017 blogissani Tilastot keppihevosina työttömien kepittäjillä esille tämän harhaanjohtamisen sekä todellisuudessa todella pienen muutoksen ko viikolla. Viime viikolla SAK:n ekonomisti Patrizio Laina toi sen esille ja asiasta uutisoitiin täällä Uudessa Suomessakin. Hän piirsi uuden graafin, jossa y-akselilla on työllistyvien ansiosidonnaisella olleiden lukumäärä (kuva 2).

Todellisuudessa ns taktisia viivyttelijöitä on 0,4 % ansiosidonnaisella olevista ja sen merkitys on käytännössä olematon.

Tilastoista ja "tutkimuksista" tulee totuuksia, joita ei enää kiistetä

Vale, emävale, tilasto - näinhän perinteisesti kuvaillaan. Kun sitten tehdään näitä visualisoivia graafeja, päästään vielä aivan uudelle tasolle. Erityisen ongelmallista on, että näistä graafeista ja niillä kuvatuista ilmiöistä tulee helposti virallisia totuuksia, vaikka niiden todellinen merkitys on pieni ja jopa harhaanjohtava. Näillä sitten perustellaan politiikkaa ja tehdään merkittäviä päätöksiä.

Tutkimuskin on valitettavan usein väärin käytetty sana, jonka merkitys vaihtelee. Tutkimuksen tekijälläkin on vaikutusta - usein pitäisi erityisen kriittisesti suhtautua "tutkimuksiin", jotka on tehty jonkin edunsaajatahon toimesta. Tutkimuslaitoksiakin on moneen lähtöön ja yhtä lailla Elinkeinoelämän taloudellisen tutkimuslaitoksen kuin Palkansaajien tutkimuslaitoksen kohdalla on syytä olla tarkkana.

Jossain määrin myös valtion taholta tuntuu tulevan politiikkaa tutkevia tutkimuksia ja tilastoja sekä erityisesti ennusteita. Olen esimerkiksi käynyt keskustelua LUKE:n tilastoista vastaavan kanssa siitä, miten ihmeessä vuonna 2015 sikatilallisten kannattavuuslaskennassa yrittäjätulon ennusteen ja toteuman ero oli vaatimattomat 1700 %. Päätökset tehdään useimmiten ennusteiden perusteella, sillä toteuma tulee aivan liian myöhään. Jonkinmoinen virhe ennusteissa on luonnollista, mutta tuollainen ei enää ole.

Itse penäisin myös toimittajilta vastuuta kriittisen ja analyyttisen pohdinnan muodossa. Ei pidä uskoa kaikkea, mitä poliitikot tuovat esiin näennäisen vakuuttavilla tilastoilla ja graafeilla. Suomessa ollaan oltu huolestuneita matematiikan oppimisen suhteen ja en kyllä ihmettele miksi. Pelkän laskennan lisäksi se opettaa loogista ja analyyttistä ajattelua, joka aivan liian usein loistaa poissaolollaan.

Värittyneet tutkimukset ja tilastotulkinnat leviävät kulovalkean tavoin ja yhtäkkiä onkin olemassa joku yleinen totuus - tutkitusti totta. Näitä vastaan taistelu on todella hankalaa.

Huhtikuussa pidetään eduskuntavaalit ja arvoitus on millaista todellista dataa saamme hallituksen toimien vaikutuksesta ennen sitä. Vaikkapa vaikutuksesta tuloeroihin meillä on luotettavaa tietoa vasta vuodelta 2016, Toivottavasti edes vuosi 2017 valmistuu paikkoin. Vuotta 2018 emme tule saamaan tietoomme, mikä jättää paljon arvailujen ja simulointien varaan. Jos minulla olisi keino kiirehtiä tällaisten valmistumista, niin sitä käyttäisin, jotta voisimme saada kunnollisen kuvan hallituskauden toimien vaikutuksesta.

Hallituksen toimilla on eittämättä ollut positiivisia vaikutuksia työllisyyteen. Kuinka suuria ne ovat olleet ja kuinka hyvin niillä on luotu todellisia sekä erityisesti täysipäiväisiä työpaikkoja on erilaisten arviointien varassa. Nyt on saatu yksi arvio, joka on hallituksen politiikkaa kannattavalta taholta.

"Nyt se on tutkittu" -toteama antaa kuitenkin väärä kuvaa aivan kuin asia olisi tällä selvä - ei ole.

 

PS. Mikäli jotakuta kiinnostaa kuinka meihin vaikutetaan erilaisilla tarkoitushakuisilla tilastoilla ja graafeilla, niin TedTalkeista löytyy hyvä alle vartin esitys 3 ways to spot bad statistics.

 

 

]]>
9 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264104-hallituksen-tyollisyyspolitiikan-tukena-harhaanjohtavat-tutkimukset-ja-graafit#comments Hallituksen työttömyyspolitiikka Harhaanjohtaminen Juha Sipilän hallitus Toimittajien riippumattomuus Tue, 13 Nov 2018 09:25:02 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264104-hallituksen-tyollisyyspolitiikan-tukena-harhaanjohtavat-tutkimukset-ja-graafit
Taloudelliset kepit ja porkkanat eivät enää toimi työelämässä http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264048-taloudelliset-kepit-ja-porkkanat-eivat-enaa-toimi-tyoelamassa <p>Rahalliset kannustimet eivät nykyajan työelämässä toimi enää entiseen tapaan, mutta yritysmaailma pitää niistä edelleen vahvasti kiinni, miksi? Käyttäytymistieteen tutkimuksissa on saatu vakuuttavia tuloksia siitä, että 1900-luvulla käyttöön tulleet ja vahvasti edelleen käytössä olevat taloudelliset kannustimet eivät toimi luovuutta ja ongelmanratkaisu vaativissa työtehtävissä. Mekaaniseen suorittamiseen perustuvissa työtehtävissä ne ovat toimineet, mutta monissa nykyisissä töissä niiden vaikutus on usein jopa negatiivinen.</p><p>Tämä blogi on syntynyt Dan Pinkin TedTalk-esityksestä, joka on yksi katsotuimpia esityksiä TedTalkeissa - yli 25 miljoonaa ihmistä on katsonut esityksen. Esityksessä Dan Pink nostaa esille aiheellisen kysymyksen: miksi liiketoimintamaailmassa sivuutetaan nämä tutkimukset ja jatketaan kuten ennenkin vaikka maailma on muuttunut?</p><p>Oma vastaukseni tähän on, että se on helpompaa ja hyödyttää erityisesti yrityksien johtoa merkittävien palkkioiden muodossa. Mittareiksi on lisäksi tapana valita sellaisia, jotka ovat helposti mitattavia ja lätkittävissä suoraan exceliin suoriutumisen arvioimiseksi.</p><p><strong>Suorittamisesta kohti luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä vaativia työtehtäviä</strong></p><p>Vaikkapa toistuvaa rutiinia vaativissa &quot;liukuhihnatöissä&quot; on helppoa mitata suoriutumista, jolloin vaikkapa toiminnan nopeus ja tuotoksen määrä sekä laatu voidaan laskea helposti. Sen pohjalta voidaan sitten laskea kannustimet työntekijöille.</p><p>Tällaiset tehtävät käyvät yhä vähäisemmiksi ja ihmiset tekevät ajattelua, luovuutta ja ongelmanratkaisua vaativia työtehtäviä. Tällöin tutkimusten mukaan rahallisilla kannustimilla on taipumus muuttaa ajattelua kapeammaksi synnyttäen eräänlaisen putkinäon kohti tavoitetta. Luovuus katoaa ja syntyy vain perinteisiä ja kapea-alaisia ratkaisuja.</p><p>Tätä problematiikkaa on tutkittu mm Princetonin Sam Glucksbergin sekä MIT:n Dan Arielyn toimesta ja erilaisilla kokeilla on saatu vakuuttavia tuloksia. Lisäksi esimerkiksi London School of Economics tarkasteli 51 tutkimusta suunnitelmista maksaa suorituksista yrityksissä. Lopputulema oli: &quot;Taloudelliset kannustimet voivat johtaa negatiiviseen vaikutukseen kokonaissuorituksessa.&quot;</p><p>Vaikuttaisi olevan merkittävä epäsuhta siinä, mitä tiede jo tietää ja mitä liiketoiminta edelleen tekee. Nykyisen järjestelmän ja johtamistavan ylläpito lienee monelle kannattavaa ja muutos uudenlaiseen toimintaa voisi olla hankalaa - parempi ja vaivattomampi siis jatkaa kuten ennenkin.</p><p>Kannustimien osalta voisi myös heittää ilmaan aiheellisen kysymyksen: kumman kaltainen työtehtävä on yrityksen johdolla? Heillähän rahallisia kannustimia on eniten.</p><p><strong>Mitä sitten tilalle käyttäymistutkimusten pohjalta?</strong></p><p>Parhaiten toimivia ja merkitsevimpiä luovuutta ja ongelmanratkaisua vaativien työtehtävien onnistumiselle vaikuttaisivat olevan seuraavien toteutuminen:</p><ul><li>tarkoitus (purpose)</li><li>osaaminen (mastery</li><li>itsenäisyys (autonomy)</li></ul><p>Tässä oikeastaan puhutaan enemmän mahdollistamisesta kuin kannustimista. Taloudellinen tulos ei ole sellainen tarkoitus, joka toimii kovinkaan hyvin useimpien kohdalla. Työllä ja yrityksen toiminnalla pitäisi olla selkeä tarkoitus, jonka myötä ihmiset kokevat tekevänsä jotain &quot;suurempaa&quot;.</p><p>Työntekijöille pitää antaa mahdollisuus käyttää sekä kehittää osaamistaan, jotta heillä on mahdollisuus tehdä työtään mahdollisimman hyvin kokien samalla ammattiylpeyttä tekemisestään.</p><p>Itsenäiseen tekemiseen liittyen ollaan saatu mielenkiintoisia kokemuksia erityisesti ICT-alan yrityksissä. Australialainen ohjelmistoalan yritys Atlassian kertoo muutaman kerran vuodessa insinööreilleen: &quot;<em>Menkää tekemään seuraavat 24 tuntia mitä haluatte, kunhan se ei ole osa normaalia työtänne. Tehkää mitä haluatte</em>.&quot; Insinöörit käyttävät tuon ajan tehdäkseen vaikkapa uusia ja erilaisia koodinpätkiä. Päivän päätteeksi se esittävät aikaansaanokset tiimikavereilleen ja yrityksen muille työntekijöille tapaamisessa. Intensiivinen yhden päivän itsenäisyys on tuottanut koko joukon ohjelmistopäivityksiä, jotka muuten eivät olisi syntyneet.</p><p>Atlassian oti kokemuksiensa perusteella käyttöön säännön 20 prosentin käytöstä itse valitsemiinsa projekteihin ja oppimiseen. Googlehan on toisena yrityksenä käyttänyt samaa mallia ja sen mukaan noin puolet uusista tuotteista on syntynyt tuon 20 prosentin aikana.</p><p>Suomessakin on edelläkävijäyrityksiä, mutta vielä valitettavan vähän. Jostain syystä tekemisen tiukalle kontrollille on Suomessa pitkät perinteet ja luottamus työntekijään tuntuu olevan usein valitettavan vähäinen.</p><p><strong>Johtamisenkin on uudistuttava</strong></p><p>Vuonna 1999 olin Barcelonassa konferenssissa ja siellä esiintyi Brasilian yhden menestyneimmän ja nopeiten kasvaneen yrityksen johtaja Ricardo Semler. Hän esitteli toimintamallinsa, johon kuului mm vapaat työajat, hyvin matala hierarkia ja lisäksi kaikki taloudellinen tieto oli avointa mukaanlukien toisten palkat sekä matkalaskut. Kotiin tullessani riensin hankkimaan hänen kirjansa Maverick.</p><p>Parina viime vuonna yli viisitoista vuotta tuon jälkeen olen lukenut ensimmäisiä artikkeleja suomalaista edelläkävijöistä, joilla tällaiset mallit ovat tuottaneet hyvää tulosta. Usein pohdin turhautuneena kuinka hitaasti yrityselämä uudistuu täällä - tosin eiköhän se nihkeää ole toki muuallakin.</p><p>Yhä enemmän tulee opuksia vaikkapa tunneälyn merkityksestä johtamisessa ja muista ns pehmeämmistä arvoista. Varsin hitaasti nuo opit kuitenkin valuvat käytäntöön - vaikuttaa kuitenkin siltä, että nuorempien sukupolvien johtamisessa hiljalleen niiden omaksumisesta ja käyttöönotosta tulee välttämättömyys.</p><p>Me kaikki tavoittelemme merkityksellisyyttä omassa elämässämme ja hyvä yritys johtajineen onnistuu luomaan sellaisen myös työllemme. Suuri osa työpahoinvoinnista syntyy merkityksen kadottamisesta järjettömiltä vaikuttavien päätösten keskellä. Rahalla on merkityksensä, mutta sitä korostetaan mielestäni ehdottomasti liikaa.</p><p>Jotkus yritysmaailman opit tuntuvat jämähtänee paikoilleen tuijottaen liian yksipuolisesti vanhoja taloustieteen oppeja. Lopulta kuitenkin lähes kaikesta on kysymys ihmisten johtamisesta ja motivoimisesta - tähän pelkkä taloustiede antaa usein vajavaisen kuvan.</p><p>&nbsp;</p><p>PS. Dan Pinkin esitys TedTalkeissa (18,5 minuuttia), suomenkielinen tekstitys valittavissa:</p><p><a href="https://www.ted.com/talks/dan_pink_on_motivation?utm_source=tedcomshare&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=tedspread" title="https://www.ted.com/talks/dan_pink_on_motivation?utm_source=tedcomshare&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=tedspread">https://www.ted.com/talks/dan_pink_on_motivation?utm_source=tedcomshare&amp;...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Rahalliset kannustimet eivät nykyajan työelämässä toimi enää entiseen tapaan, mutta yritysmaailma pitää niistä edelleen vahvasti kiinni, miksi? Käyttäytymistieteen tutkimuksissa on saatu vakuuttavia tuloksia siitä, että 1900-luvulla käyttöön tulleet ja vahvasti edelleen käytössä olevat taloudelliset kannustimet eivät toimi luovuutta ja ongelmanratkaisu vaativissa työtehtävissä. Mekaaniseen suorittamiseen perustuvissa työtehtävissä ne ovat toimineet, mutta monissa nykyisissä töissä niiden vaikutus on usein jopa negatiivinen.

Tämä blogi on syntynyt Dan Pinkin TedTalk-esityksestä, joka on yksi katsotuimpia esityksiä TedTalkeissa - yli 25 miljoonaa ihmistä on katsonut esityksen. Esityksessä Dan Pink nostaa esille aiheellisen kysymyksen: miksi liiketoimintamaailmassa sivuutetaan nämä tutkimukset ja jatketaan kuten ennenkin vaikka maailma on muuttunut?

Oma vastaukseni tähän on, että se on helpompaa ja hyödyttää erityisesti yrityksien johtoa merkittävien palkkioiden muodossa. Mittareiksi on lisäksi tapana valita sellaisia, jotka ovat helposti mitattavia ja lätkittävissä suoraan exceliin suoriutumisen arvioimiseksi.

Suorittamisesta kohti luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä vaativia työtehtäviä

Vaikkapa toistuvaa rutiinia vaativissa "liukuhihnatöissä" on helppoa mitata suoriutumista, jolloin vaikkapa toiminnan nopeus ja tuotoksen määrä sekä laatu voidaan laskea helposti. Sen pohjalta voidaan sitten laskea kannustimet työntekijöille.

Tällaiset tehtävät käyvät yhä vähäisemmiksi ja ihmiset tekevät ajattelua, luovuutta ja ongelmanratkaisua vaativia työtehtäviä. Tällöin tutkimusten mukaan rahallisilla kannustimilla on taipumus muuttaa ajattelua kapeammaksi synnyttäen eräänlaisen putkinäon kohti tavoitetta. Luovuus katoaa ja syntyy vain perinteisiä ja kapea-alaisia ratkaisuja.

Tätä problematiikkaa on tutkittu mm Princetonin Sam Glucksbergin sekä MIT:n Dan Arielyn toimesta ja erilaisilla kokeilla on saatu vakuuttavia tuloksia. Lisäksi esimerkiksi London School of Economics tarkasteli 51 tutkimusta suunnitelmista maksaa suorituksista yrityksissä. Lopputulema oli: "Taloudelliset kannustimet voivat johtaa negatiiviseen vaikutukseen kokonaissuorituksessa."

Vaikuttaisi olevan merkittävä epäsuhta siinä, mitä tiede jo tietää ja mitä liiketoiminta edelleen tekee. Nykyisen järjestelmän ja johtamistavan ylläpito lienee monelle kannattavaa ja muutos uudenlaiseen toimintaa voisi olla hankalaa - parempi ja vaivattomampi siis jatkaa kuten ennenkin.

Kannustimien osalta voisi myös heittää ilmaan aiheellisen kysymyksen: kumman kaltainen työtehtävä on yrityksen johdolla? Heillähän rahallisia kannustimia on eniten.

Mitä sitten tilalle käyttäymistutkimusten pohjalta?

Parhaiten toimivia ja merkitsevimpiä luovuutta ja ongelmanratkaisua vaativien työtehtävien onnistumiselle vaikuttaisivat olevan seuraavien toteutuminen:

  • tarkoitus (purpose)
  • osaaminen (mastery
  • itsenäisyys (autonomy)

Tässä oikeastaan puhutaan enemmän mahdollistamisesta kuin kannustimista. Taloudellinen tulos ei ole sellainen tarkoitus, joka toimii kovinkaan hyvin useimpien kohdalla. Työllä ja yrityksen toiminnalla pitäisi olla selkeä tarkoitus, jonka myötä ihmiset kokevat tekevänsä jotain "suurempaa".

Työntekijöille pitää antaa mahdollisuus käyttää sekä kehittää osaamistaan, jotta heillä on mahdollisuus tehdä työtään mahdollisimman hyvin kokien samalla ammattiylpeyttä tekemisestään.

Itsenäiseen tekemiseen liittyen ollaan saatu mielenkiintoisia kokemuksia erityisesti ICT-alan yrityksissä. Australialainen ohjelmistoalan yritys Atlassian kertoo muutaman kerran vuodessa insinööreilleen: "Menkää tekemään seuraavat 24 tuntia mitä haluatte, kunhan se ei ole osa normaalia työtänne. Tehkää mitä haluatte." Insinöörit käyttävät tuon ajan tehdäkseen vaikkapa uusia ja erilaisia koodinpätkiä. Päivän päätteeksi se esittävät aikaansaanokset tiimikavereilleen ja yrityksen muille työntekijöille tapaamisessa. Intensiivinen yhden päivän itsenäisyys on tuottanut koko joukon ohjelmistopäivityksiä, jotka muuten eivät olisi syntyneet.

Atlassian oti kokemuksiensa perusteella käyttöön säännön 20 prosentin käytöstä itse valitsemiinsa projekteihin ja oppimiseen. Googlehan on toisena yrityksenä käyttänyt samaa mallia ja sen mukaan noin puolet uusista tuotteista on syntynyt tuon 20 prosentin aikana.

Suomessakin on edelläkävijäyrityksiä, mutta vielä valitettavan vähän. Jostain syystä tekemisen tiukalle kontrollille on Suomessa pitkät perinteet ja luottamus työntekijään tuntuu olevan usein valitettavan vähäinen.

Johtamisenkin on uudistuttava

Vuonna 1999 olin Barcelonassa konferenssissa ja siellä esiintyi Brasilian yhden menestyneimmän ja nopeiten kasvaneen yrityksen johtaja Ricardo Semler. Hän esitteli toimintamallinsa, johon kuului mm vapaat työajat, hyvin matala hierarkia ja lisäksi kaikki taloudellinen tieto oli avointa mukaanlukien toisten palkat sekä matkalaskut. Kotiin tullessani riensin hankkimaan hänen kirjansa Maverick.

Parina viime vuonna yli viisitoista vuotta tuon jälkeen olen lukenut ensimmäisiä artikkeleja suomalaista edelläkävijöistä, joilla tällaiset mallit ovat tuottaneet hyvää tulosta. Usein pohdin turhautuneena kuinka hitaasti yrityselämä uudistuu täällä - tosin eiköhän se nihkeää ole toki muuallakin.

Yhä enemmän tulee opuksia vaikkapa tunneälyn merkityksestä johtamisessa ja muista ns pehmeämmistä arvoista. Varsin hitaasti nuo opit kuitenkin valuvat käytäntöön - vaikuttaa kuitenkin siltä, että nuorempien sukupolvien johtamisessa hiljalleen niiden omaksumisesta ja käyttöönotosta tulee välttämättömyys.

Me kaikki tavoittelemme merkityksellisyyttä omassa elämässämme ja hyvä yritys johtajineen onnistuu luomaan sellaisen myös työllemme. Suuri osa työpahoinvoinnista syntyy merkityksen kadottamisesta järjettömiltä vaikuttavien päätösten keskellä. Rahalla on merkityksensä, mutta sitä korostetaan mielestäni ehdottomasti liikaa.

Jotkus yritysmaailman opit tuntuvat jämähtänee paikoilleen tuijottaen liian yksipuolisesti vanhoja taloustieteen oppeja. Lopulta kuitenkin lähes kaikesta on kysymys ihmisten johtamisesta ja motivoimisesta - tähän pelkkä taloustiede antaa usein vajavaisen kuvan.

 

PS. Dan Pinkin esitys TedTalkeissa (18,5 minuuttia), suomenkielinen tekstitys valittavissa:

https://www.ted.com/talks/dan_pink_on_motivation?utm_source=tedcomshare&utm_medium=email&utm_campaign=tedspread

 

 

 

]]>
0 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264048-taloudelliset-kepit-ja-porkkanat-eivat-enaa-toimi-tyoelamassa#comments Johtaminen Kannustinjärjestelmät Luovuus Työmotivaatio Yhteiskunnallinen tarkoitus Mon, 12 Nov 2018 09:37:47 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264048-taloudelliset-kepit-ja-porkkanat-eivat-enaa-toimi-tyoelamassa
GPS-järjestelmän merkitys nykymaailmassa - mitä jos se ei toimikaan? http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263951-gps-jarjestelman-merkitys-nykymaailmassa-mita-jos-se-ei-toimikaan <p>Lapissa tapahtunut GPS-häirintä aikaansaaden mm varoituksen ilmaliikenteelle alkoi mietityttämään itseäni GPS-järjestelmän tärkeyden ja mahdollisten haavoittuvuuksien osalta. Jo tällä hetkellä järjestelmä on kriittinen liikenteessä maassa, merillä ja ilmassa.</p><p>Tunnen paikannusteknologiat ja niiden käytön, mutta kirjoitan tämän blogin oppiakseni tästä asiasta lisää. En ole vielä tutustunut GPS-järjestelmän haavoittuvuuksiin sekä siihen, kuinka hyvin se on turvattu erilaisilta hyökkäyksiltä.</p><p>Tästä toivon oppivani lisää teiltä hyvät kommentoijat.</p><p>Itselleni uutiset herättivät huolen siitä, kuinka helppoa on saada lukematon määrä GPS-paikannusta hyödyntäviä järjestelmiä sekaisin onnistumalla häiritsemään itse palvelua tuottavaa järjestelmää. Tuskin tämä helppoa on, mutta sataprosenttista tietoturvaa ei ole olemassakaan.</p><p>Nykytilanteessakin järjestelmän merkitys on valtava, mutta mentäessä kohti laajasti käyttöön tulevia itseajavia autoja jne merkitys korostuu entisestään. Moni muukin tulevaisuuden käyttö tarvitsee varmasti toimivaa paikannusjärjestelmää.</p><p>Miten nämä erilaiset sovellukset ja vaikkapa autot toimivat tilanteessa, jossa GPS-järjestelmään tuotetaan häiriöitä tai se on jollain tapaa pois pelistä?</p><p>Millaisia varajärjestelyjä käytetään ja miten saadaan käyttöön rinnakkaisista järjestelmistä paikannustietoa? Vai saadaanko?</p><p>Mielestäni tämä on tärkeä kysymys tulevaisuuden käytön laajentuessa yhä kriittisempään ja autonomisempaan suuntaan.</p><p>Tällä kertaa liikkeellä oppimismielessä - toivottavasti foorumin väeltä löytyy valaisevia tietoja.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lapissa tapahtunut GPS-häirintä aikaansaaden mm varoituksen ilmaliikenteelle alkoi mietityttämään itseäni GPS-järjestelmän tärkeyden ja mahdollisten haavoittuvuuksien osalta. Jo tällä hetkellä järjestelmä on kriittinen liikenteessä maassa, merillä ja ilmassa.

Tunnen paikannusteknologiat ja niiden käytön, mutta kirjoitan tämän blogin oppiakseni tästä asiasta lisää. En ole vielä tutustunut GPS-järjestelmän haavoittuvuuksiin sekä siihen, kuinka hyvin se on turvattu erilaisilta hyökkäyksiltä.

Tästä toivon oppivani lisää teiltä hyvät kommentoijat.

Itselleni uutiset herättivät huolen siitä, kuinka helppoa on saada lukematon määrä GPS-paikannusta hyödyntäviä järjestelmiä sekaisin onnistumalla häiritsemään itse palvelua tuottavaa järjestelmää. Tuskin tämä helppoa on, mutta sataprosenttista tietoturvaa ei ole olemassakaan.

Nykytilanteessakin järjestelmän merkitys on valtava, mutta mentäessä kohti laajasti käyttöön tulevia itseajavia autoja jne merkitys korostuu entisestään. Moni muukin tulevaisuuden käyttö tarvitsee varmasti toimivaa paikannusjärjestelmää.

Miten nämä erilaiset sovellukset ja vaikkapa autot toimivat tilanteessa, jossa GPS-järjestelmään tuotetaan häiriöitä tai se on jollain tapaa pois pelistä?

Millaisia varajärjestelyjä käytetään ja miten saadaan käyttöön rinnakkaisista järjestelmistä paikannustietoa? Vai saadaanko?

Mielestäni tämä on tärkeä kysymys tulevaisuuden käytön laajentuessa yhä kriittisempään ja autonomisempaan suuntaan.

Tällä kertaa liikkeellä oppimismielessä - toivottavasti foorumin väeltä löytyy valaisevia tietoja.

]]>
41 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263951-gps-jarjestelman-merkitys-nykymaailmassa-mita-jos-se-ei-toimikaan#comments Älyliikenne GPS-seuranta Hybridisodankäynti Robottiautot Varautuminen Sat, 10 Nov 2018 09:51:11 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263951-gps-jarjestelman-merkitys-nykymaailmassa-mita-jos-se-ei-toimikaan
Trumpin hallinto vajosi vielä alemmas videomanipulaation käytöllä http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263893-trumpin-hallinto-vajosi-viela-alemmas-videomanipulaation-kaytolla <p>Trumpin hallinnon viestintä on ollut usein valheellista jo tähänkin asti, mutta nyt ollaan laskeuduttu vielä alemmalle tasolle käyttämällä manipuloitua videota, jotta saataisiin paremmin perusteltua CNN:n toimittaja Agostan porttikielto Valkoiseen taloon. Tiedottaja Sarah Sandersin jakamaa videota on nopeutettu, jotta näyttäisi kuin Agosta olisi läimäissyt avustajaa käteen.</p><p><strong>Videota nopeutettu ja ääntä poistettu</strong></p><p>Manipulaation lähteenä on ilmeisesti äärioikeistolainen Infowars-sivusto, jota pyörittää salaliittoteorioista tunnettu Paul Joseph Watson. Hän väittää ettei videota olisi manipuloitu, mutta esimerkiksi Columbian yliopiston digitaalisen journalismin tutkimusjohtaja Jonathan Albright sanoo <a class="sndp-a" href="https://www.washingtonpost.com/technology/2018/11/08/white-house-shares-doctored-video-support-punishment-journalist-jim-acosta/?fbclid=IwAR2hjdpIdI3Vi1uiifEykFbD_AOH8oK9o_z4myvjp6tgOjqRhp1aRImRsFI&amp;utm_term=.4c99d2216eb3">The Washington Postissa</a>, että videota on nopeutettu. Lisäksi siitä on poistettu Agostan pahoittelu: &quot;Pardon me, ma&rsquo;am&rdquo;.</p><p>Helsingin Sanomat kertoo CNN:n vastineesta:</p><p><em>&rdquo;Olemme ylittäneet uuden rajan, koska Acostan pressikortin perumiselle kerrottu syy perustuu valheeseen&rdquo;, sanoo bostonilaisen Northeastern University -yliopiston journalismin professori <a class="person sndp-a" href="https://www.hs.fi/haku/?query=dan+kennedy">Dan Kennedy</a>.</em><br /><br /><em>&rdquo;Kuka tahansa voi nähdä itse videolta, että se on vale. Olemme siirtyneet uudelle alueelle [&ndash;&thinsp;&ndash;] Valkoinen talo ei ainoastaan valehtele vaan tekee sen täysin näkyvästi, ja odottaa, että lojaalit kannattajat uskovat silti&rdquo;, Kennedy sanoi uutistoimisto AFP:lle.</em></p><p>Miten Trumpin hallinto voi vielä syyllistyä tällaiseen rimanalitukseen? Uutta normaaliako?</p><p><strong>Mitä isot edellä sitä pienet perässä - ja joskus myös toisinpäin</strong></p><p>Perussuomalaisten toiminnassa näkyy usein olevan yhtymäkohtia osan heistä ihailemansa Trumpin toimintaan.</p><p>Tästä episodista väistämättä tulee mieleen taannoiset tapahtumat Leena Meren ja Paavo Arhinmäen välillä. Leena Meren mielestä Arhinmäki tökkäsi häntä rintakehään, mutta video osoitti aivan muuta. Ehkä ensi kerralla keksitäänkin alkaa levittämään manipuloitua videota väitteen tueksi. Tekniikka on ihmeellistä ja avaa yhä uusia mahdollisuuksia.</p><p>Toinen yhtymäkohta löytyy vaikkapa Laura Huhtasaaren tavasta jaella videoita ja uutisia lähdekritiikittä kyseenalaisista lähteistä esimerkiksi täällä Puheenvuorossa. Lisäksi toiminta Trumpin kanssa on yhtenevää sen suhteen, että koskaan missään tilanteessa ei olla oltu väärässä eikä mitään ole syytä pahoitella. Ei vaikka useat tahot ovat sen lähteillä ja perusteluilla osoittaneet. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii muutama päivä sitten julkaistu blogi EIP:n päätöksestä. Tuon Max Jussila ruoti kappaleiksi ensin itse blogissa ja vielä myöhemmin bännin jälkeen <a href="http://maxjussila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263845-pedofiilit-pedagogit-ja-demagogit">omassa blogissaan</a>.</p><p><strong>Fake newsseistä syyttelijät niitä tehtailemassa</strong></p><p>Kaksinaismoralismin huippua edustaa jo se, että valtamediaa valeuutisista alituiseen syyttävät käyttävät manipuloitua videota perustellakseen näkökantojaan.</p><p>Kunnia, etiikka ja moraali ovat tässä &quot;uudessa normaalissa&quot; täysin kadoksissa.</p><p>Mihin tämä maailma on oikein menossa?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Trumpin hallinnon viestintä on ollut usein valheellista jo tähänkin asti, mutta nyt ollaan laskeuduttu vielä alemmalle tasolle käyttämällä manipuloitua videota, jotta saataisiin paremmin perusteltua CNN:n toimittaja Agostan porttikielto Valkoiseen taloon. Tiedottaja Sarah Sandersin jakamaa videota on nopeutettu, jotta näyttäisi kuin Agosta olisi läimäissyt avustajaa käteen.

Videota nopeutettu ja ääntä poistettu

Manipulaation lähteenä on ilmeisesti äärioikeistolainen Infowars-sivusto, jota pyörittää salaliittoteorioista tunnettu Paul Joseph Watson. Hän väittää ettei videota olisi manipuloitu, mutta esimerkiksi Columbian yliopiston digitaalisen journalismin tutkimusjohtaja Jonathan Albright sanoo The Washington Postissa, että videota on nopeutettu. Lisäksi siitä on poistettu Agostan pahoittelu: "Pardon me, ma’am”.

Helsingin Sanomat kertoo CNN:n vastineesta:

”Olemme ylittäneet uuden rajan, koska Acostan pressikortin perumiselle kerrottu syy perustuu valheeseen”, sanoo bostonilaisen Northeastern University -yliopiston journalismin professori Dan Kennedy.

”Kuka tahansa voi nähdä itse videolta, että se on vale. Olemme siirtyneet uudelle alueelle [– –] Valkoinen talo ei ainoastaan valehtele vaan tekee sen täysin näkyvästi, ja odottaa, että lojaalit kannattajat uskovat silti”, Kennedy sanoi uutistoimisto AFP:lle.

Miten Trumpin hallinto voi vielä syyllistyä tällaiseen rimanalitukseen? Uutta normaaliako?

Mitä isot edellä sitä pienet perässä - ja joskus myös toisinpäin

Perussuomalaisten toiminnassa näkyy usein olevan yhtymäkohtia osan heistä ihailemansa Trumpin toimintaan.

Tästä episodista väistämättä tulee mieleen taannoiset tapahtumat Leena Meren ja Paavo Arhinmäen välillä. Leena Meren mielestä Arhinmäki tökkäsi häntä rintakehään, mutta video osoitti aivan muuta. Ehkä ensi kerralla keksitäänkin alkaa levittämään manipuloitua videota väitteen tueksi. Tekniikka on ihmeellistä ja avaa yhä uusia mahdollisuuksia.

Toinen yhtymäkohta löytyy vaikkapa Laura Huhtasaaren tavasta jaella videoita ja uutisia lähdekritiikittä kyseenalaisista lähteistä esimerkiksi täällä Puheenvuorossa. Lisäksi toiminta Trumpin kanssa on yhtenevää sen suhteen, että koskaan missään tilanteessa ei olla oltu väärässä eikä mitään ole syytä pahoitella. Ei vaikka useat tahot ovat sen lähteillä ja perusteluilla osoittaneet. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii muutama päivä sitten julkaistu blogi EIP:n päätöksestä. Tuon Max Jussila ruoti kappaleiksi ensin itse blogissa ja vielä myöhemmin bännin jälkeen omassa blogissaan.

Fake newsseistä syyttelijät niitä tehtailemassa

Kaksinaismoralismin huippua edustaa jo se, että valtamediaa valeuutisista alituiseen syyttävät käyttävät manipuloitua videota perustellakseen näkökantojaan.

Kunnia, etiikka ja moraali ovat tässä "uudessa normaalissa" täysin kadoksissa.

Mihin tämä maailma on oikein menossa?

 

]]>
55 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263893-trumpin-hallinto-vajosi-viela-alemmas-videomanipulaation-kaytolla#comments Donald Trump Epärehellisyys Fake news Harhaanjohtaminen Virheistä oppiminen Fri, 09 Nov 2018 07:45:53 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263893-trumpin-hallinto-vajosi-viela-alemmas-videomanipulaation-kaytolla
SAK:n ehdotus pitempään yrityksessä olleiden suojelusta http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263808-sakn-ehdotus-pitempaan-yrityksessa-olleiden-suojelusta <p>SAK:n ehdotus Ruotsin mallin mukaisesta pitempään työssä olleiden suojelusta joukkoirtisanomistilanteissa on herättänyt kiivasta keskustelua. En itsekään ole vakuuttunut, että se on välttämättä oikea ratkaisu, mutta se ainakin ohjaa keskustelua ikävään ongelmaan. Usein nimittäin yt-neuvotteluiden kautta tehtävissä joukkoirtisanomisissa varttuneemmat työntekijät joutuvat &quot;puhdistuksen&quot; kohteeksi.</p><p>Erityisesti asiantuntijatyössä esimerkiksi ICT-alalla on viime vuosina nähty, että yritys on säästänyt voimakkaasti koulutuskustannuksissa ja työntekijät eivät ole päässeet kehittämään osaamistaan. Teknologian kehittyessä yhä kiihtyvällä vauhdilla saattaa työtehtävissään jäädä kiinni vanhentuvaan teknologiaan ja tuotteisiin. Kun toimintaa uudistetaan koulutuksen sijasta tarjolla onkin kenkää eikä uusia työtehtäviä. YT-neuvottelujen lomassa kerrotaan yrityksen tarvitsevan &quot;uudenlaista osaamista&quot;.</p><p>Tässä mielessä monessa yrityksessä maailma on muuttunut yhä raadollisemmaksi. Vanhanajan patruunahenkisestä huolenpidosta ei ole kuin muisto jäljellä, kun pari vuosikymmentä palvellut asiantuntija heitetään kortistoon epäkurantilla osaamisella. Toki kaikki eivät näin toimi, mutta kovassa numeroita tuijottavassa bisnesmaailmassa ilmiö on tullut yhä yleisemmäksi. Lojaalisuutta yritystä kohtaan ei enää palkita kuten ennen.</p><p>Yli viisikymppinen vanhentuneella teknologisella osaamisella on vaikean paikan edessä pyrkiesssään työllistymään uudelleen. Juuri tällaisista saamme lukea mediasta kuinka kymmenet ja sadat työhakemukset eivät tuota mitään tulosta. Työttömyyden oltua korkealla nuoremmat ovat kelvanneet paremmin. Toki nuorisotyöttömyys on myös ollut ongelma, mutta puhuttaessa nimenomaan koulutetuista ja jo työelämässä olleista, on ikä muodostunut selvästi rasitteeksi.</p><p>Työurien pidentämisestä puhutaan, mutta tehdäänkö mitään sen eteen?</p><p><strong>Yli 50-vuotiaan työllistäminen voi tulla kalliimmaksi ja kannattaa jopa irtisanoa ennen 56 vuotta täyttämistä</strong></p><p>Sekä työkyvyttömyyseläkejärjestelmässä että työttömyysturvamaksuissa on keskisuuria ja suuria yrityksiä koskien maksuja, jotka tekevät yli viiskymmpisen työllistämisestä kallimpaa ja saattavat jopa johtaa siihen, että kannattaa irtisanoa henkilö ennen kuin hän täyttää 57 vuotta.</p><p>Työkyvyttömyyseläkejärjestelmän ominaisuuksia avasi Jyrki Kasvi 2015 blogissaan<a href="http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200157-ikasyrjinta-kannattaa"> Ikäsyrjintä kannattaa</a>. Kokonaisuus on hankala, mutta käytännössä eri maksuluokkien vuoksi työnantajalle saattaa tulla merkittävät kustannukset mikäli se joutuu työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä korkeaan maksuluokkaan. Kasvi toteaa blogissaan:</p><p>&quot;<em>Tavoitteiltaan kauniin järjestelmän ongelmana on se, että työkyvyttömyyseläkkeelle ei jäädä tasaisesti eri ikäisinä. Keskimäärin työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään 52-vuotiaana, ja lähes puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvistä on yli 55-vuotiaita.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Yli 50-vuotiaiden ikäsyrjintä on siis helpoin ja tehokkain tapa minimoida työntekijöiden mahdollisesta työkyvyttömyydestä työnantajille aiheutuvaa työkyvyttömyyseläkemaksuriski! Paljon kustannustehokkaampi tapa kuin yli 50-vuotiaiden työntekijöiden työkyvyttömyyseläköitymisen ennaltaehkäisy.</em>&quot;</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/101531-totuus-isojen-suomi-firmojen-potkuista-sanottiin-aaneen-hoidetaan-ihminen-pois-ennen">Uudelle Suomelle</a> taas teollisuuden kunnossapitopalveluita tarjoavan, Suomessa 1&nbsp;100 ihmistä työllistävän Maintpartnerin henkilöstöjohtaja Jari Syrjälä kertoi, että yksi kriittinen raja kulkee 56 vuoden ja 1 kuukauden iässä. Hänen mukaansa tuo tunnetaan suurtyönantajien keskuudessa.</p><p>&quot;<em>Kun ihminen ehtii täyttää 56 vuotta ja yhden kuukauden työsuhteen aikana, hän pääsee työttömyysvakuusrahaston piiriin, joka on vanha työttömyyseläke. Ja viimeinen työantaja maksaa työttömyysvakuusrahastolle hänen ansiosidonnaisen päivärahan. Maksimissaan neljä vuotta, minimissään vuoden. Siinä on miljoona eri muuttujaa välissä, mutta summa nousee helposti 70&nbsp;000 euroon.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Jos ihminen on 55-vuotias ja irtisanomis-yt:t tulevat, niin se vaikuttaa varmasti yrityksen päätökseen. Että hoidetaan ihminen pois ennen kuin hän täyttää 56 vuotta ja yhden kuukauden, jolloin rahaa ei tarvitse maksaa.</em>&quot;</p><p>Näillä laeilla lienee ollut hyvä tarkoitus, mutta joskus huonosti harkitut lait johtavat käytännössä vääriin tuloksiin.</p><p>Tavoitteena oli työkyvyttömyyseläkejärjestelmän maksuluokalla kannustaa siihen, että työntekijöiden hyvinvoinnista pidettäisiin paremmin huolta eivätkä työntekijät niin usein joutuisi työkyvyttömyyseläkkeelle. Käytännössä kuitenkin lopputulemana on ollut, että kannattaakin irtisanoa ikääntyneempiä työntekijöitä ajoissa. Vuosikymmenen alun yt-rumbassa irtisanottiin suuri määrä ihmisiä osin tällä perusteella - vaikkei toki niin saakaan virallisesti sanoa.</p><p><strong>Jotain pitäisi tehdä, mutta mitä?</strong></p><p>Kuten alussa totesin, niin en tiedä onko SAK:n ehdottama ratkaisu oikea. Ongelma on kuitenkin olemassa ja jotain sille pitäisi tehdä, jotta työurat oikeasti jatkuisivat useamman kohdalla pidempään. Lisäksi on karua kiittää ihmistä pitkästä palveluksesta olemalla kouluttamatta uusiin tehtäviin ja tarjoten vain potkut kortistoon.</p><p>Ehdotuksesta käydyssä keskustelussa ollaan voimakkaasti asettamassa nuoria ja kokeneempia työntekijöitä vastakkain. En oikein pidä tästä(kään), sillä meillä on käsissämme ongelma sekä nuorisotyöttömyyden että yli viisikymppisten työllistymien kohdalla. Tähän ei löydy välttämättä yhtä keinoa.</p><p>Tällaiset laajoja joukkoja koskevat ehdotukset ovat usein ongelmallisia, kun tilanne on kovin erilainen eri aloilla ja yrityksissä. Jos ajattelen omaani eli ICT-alaa, niin alussa kuvaamani ilmiö on ollut valitettavan yleinen. Työllisyystilanne on toisaalta merkittävästi parantunut. Nykytilanteessakin on silti merkittävä ero sillä, kuinka hyvin työllistyy uudelleen kolmikymppinen asiantuntija viiden vuoden työuralla verrattuna yli viisikymppiseen yli 25-vuoden työuralla. Kuvattujen lisämaksujen lisäksi valitettavan moni pitää jo näitä kokeneita liian vanhoina oppimaan uutta, vaikka tällä alalla omat kokemukseni esimiehenä ovat kyllä aivan toiset.</p><p>Itse koen että meidän pitäisi löytää ratkaisuja sekä nuorten että yli viisikymppisten työttömyydestä pois pääsemiseen.</p><p>Mielestäni nuo mekanismit, joiden vuoksi yli viisikymppisen työllistämisestä aiheutuu lisäkustannuksia ja jotka kannustavat jopa irtisanomaan aikaisemmin, pitäisi pikaisella aikataululla poistaa.</p><p>Kaikista tärkein asia kuitenkin on pystyä takaamaan kaikille tavat sekä työssä että työttömyyden kohdatessa päivittää tehokkaasti osaamistaan muuttuvassa maailmassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Toivoo nimimerkki: Ensi viikolla 49-vuotta täyttävä kokeneehko bloggari huolestuneena tulevaisuudestaan ;-)</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> SAK:n ehdotus Ruotsin mallin mukaisesta pitempään työssä olleiden suojelusta joukkoirtisanomistilanteissa on herättänyt kiivasta keskustelua. En itsekään ole vakuuttunut, että se on välttämättä oikea ratkaisu, mutta se ainakin ohjaa keskustelua ikävään ongelmaan. Usein nimittäin yt-neuvotteluiden kautta tehtävissä joukkoirtisanomisissa varttuneemmat työntekijät joutuvat "puhdistuksen" kohteeksi.

Erityisesti asiantuntijatyössä esimerkiksi ICT-alalla on viime vuosina nähty, että yritys on säästänyt voimakkaasti koulutuskustannuksissa ja työntekijät eivät ole päässeet kehittämään osaamistaan. Teknologian kehittyessä yhä kiihtyvällä vauhdilla saattaa työtehtävissään jäädä kiinni vanhentuvaan teknologiaan ja tuotteisiin. Kun toimintaa uudistetaan koulutuksen sijasta tarjolla onkin kenkää eikä uusia työtehtäviä. YT-neuvottelujen lomassa kerrotaan yrityksen tarvitsevan "uudenlaista osaamista".

Tässä mielessä monessa yrityksessä maailma on muuttunut yhä raadollisemmaksi. Vanhanajan patruunahenkisestä huolenpidosta ei ole kuin muisto jäljellä, kun pari vuosikymmentä palvellut asiantuntija heitetään kortistoon epäkurantilla osaamisella. Toki kaikki eivät näin toimi, mutta kovassa numeroita tuijottavassa bisnesmaailmassa ilmiö on tullut yhä yleisemmäksi. Lojaalisuutta yritystä kohtaan ei enää palkita kuten ennen.

Yli viisikymppinen vanhentuneella teknologisella osaamisella on vaikean paikan edessä pyrkiesssään työllistymään uudelleen. Juuri tällaisista saamme lukea mediasta kuinka kymmenet ja sadat työhakemukset eivät tuota mitään tulosta. Työttömyyden oltua korkealla nuoremmat ovat kelvanneet paremmin. Toki nuorisotyöttömyys on myös ollut ongelma, mutta puhuttaessa nimenomaan koulutetuista ja jo työelämässä olleista, on ikä muodostunut selvästi rasitteeksi.

Työurien pidentämisestä puhutaan, mutta tehdäänkö mitään sen eteen?

Yli 50-vuotiaan työllistäminen voi tulla kalliimmaksi ja kannattaa jopa irtisanoa ennen 56 vuotta täyttämistä

Sekä työkyvyttömyyseläkejärjestelmässä että työttömyysturvamaksuissa on keskisuuria ja suuria yrityksiä koskien maksuja, jotka tekevät yli viiskymmpisen työllistämisestä kallimpaa ja saattavat jopa johtaa siihen, että kannattaa irtisanoa henkilö ennen kuin hän täyttää 57 vuotta.

Työkyvyttömyyseläkejärjestelmän ominaisuuksia avasi Jyrki Kasvi 2015 blogissaan Ikäsyrjintä kannattaa. Kokonaisuus on hankala, mutta käytännössä eri maksuluokkien vuoksi työnantajalle saattaa tulla merkittävät kustannukset mikäli se joutuu työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä korkeaan maksuluokkaan. Kasvi toteaa blogissaan:

"Tavoitteiltaan kauniin järjestelmän ongelmana on se, että työkyvyttömyyseläkkeelle ei jäädä tasaisesti eri ikäisinä. Keskimäärin työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään 52-vuotiaana, ja lähes puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvistä on yli 55-vuotiaita."

"Yli 50-vuotiaiden ikäsyrjintä on siis helpoin ja tehokkain tapa minimoida työntekijöiden mahdollisesta työkyvyttömyydestä työnantajille aiheutuvaa työkyvyttömyyseläkemaksuriski! Paljon kustannustehokkaampi tapa kuin yli 50-vuotiaiden työntekijöiden työkyvyttömyyseläköitymisen ennaltaehkäisy."

Uudelle Suomelle taas teollisuuden kunnossapitopalveluita tarjoavan, Suomessa 1 100 ihmistä työllistävän Maintpartnerin henkilöstöjohtaja Jari Syrjälä kertoi, että yksi kriittinen raja kulkee 56 vuoden ja 1 kuukauden iässä. Hänen mukaansa tuo tunnetaan suurtyönantajien keskuudessa.

"Kun ihminen ehtii täyttää 56 vuotta ja yhden kuukauden työsuhteen aikana, hän pääsee työttömyysvakuusrahaston piiriin, joka on vanha työttömyyseläke. Ja viimeinen työantaja maksaa työttömyysvakuusrahastolle hänen ansiosidonnaisen päivärahan. Maksimissaan neljä vuotta, minimissään vuoden. Siinä on miljoona eri muuttujaa välissä, mutta summa nousee helposti 70 000 euroon."

"Jos ihminen on 55-vuotias ja irtisanomis-yt:t tulevat, niin se vaikuttaa varmasti yrityksen päätökseen. Että hoidetaan ihminen pois ennen kuin hän täyttää 56 vuotta ja yhden kuukauden, jolloin rahaa ei tarvitse maksaa."

Näillä laeilla lienee ollut hyvä tarkoitus, mutta joskus huonosti harkitut lait johtavat käytännössä vääriin tuloksiin.

Tavoitteena oli työkyvyttömyyseläkejärjestelmän maksuluokalla kannustaa siihen, että työntekijöiden hyvinvoinnista pidettäisiin paremmin huolta eivätkä työntekijät niin usein joutuisi työkyvyttömyyseläkkeelle. Käytännössä kuitenkin lopputulemana on ollut, että kannattaakin irtisanoa ikääntyneempiä työntekijöitä ajoissa. Vuosikymmenen alun yt-rumbassa irtisanottiin suuri määrä ihmisiä osin tällä perusteella - vaikkei toki niin saakaan virallisesti sanoa.

Jotain pitäisi tehdä, mutta mitä?

Kuten alussa totesin, niin en tiedä onko SAK:n ehdottama ratkaisu oikea. Ongelma on kuitenkin olemassa ja jotain sille pitäisi tehdä, jotta työurat oikeasti jatkuisivat useamman kohdalla pidempään. Lisäksi on karua kiittää ihmistä pitkästä palveluksesta olemalla kouluttamatta uusiin tehtäviin ja tarjoten vain potkut kortistoon.

Ehdotuksesta käydyssä keskustelussa ollaan voimakkaasti asettamassa nuoria ja kokeneempia työntekijöitä vastakkain. En oikein pidä tästä(kään), sillä meillä on käsissämme ongelma sekä nuorisotyöttömyyden että yli viisikymppisten työllistymien kohdalla. Tähän ei löydy välttämättä yhtä keinoa.

Tällaiset laajoja joukkoja koskevat ehdotukset ovat usein ongelmallisia, kun tilanne on kovin erilainen eri aloilla ja yrityksissä. Jos ajattelen omaani eli ICT-alaa, niin alussa kuvaamani ilmiö on ollut valitettavan yleinen. Työllisyystilanne on toisaalta merkittävästi parantunut. Nykytilanteessakin on silti merkittävä ero sillä, kuinka hyvin työllistyy uudelleen kolmikymppinen asiantuntija viiden vuoden työuralla verrattuna yli viisikymppiseen yli 25-vuoden työuralla. Kuvattujen lisämaksujen lisäksi valitettavan moni pitää jo näitä kokeneita liian vanhoina oppimaan uutta, vaikka tällä alalla omat kokemukseni esimiehenä ovat kyllä aivan toiset.

Itse koen että meidän pitäisi löytää ratkaisuja sekä nuorten että yli viisikymppisten työttömyydestä pois pääsemiseen.

Mielestäni nuo mekanismit, joiden vuoksi yli viisikymppisen työllistämisestä aiheutuu lisäkustannuksia ja jotka kannustavat jopa irtisanomaan aikaisemmin, pitäisi pikaisella aikataululla poistaa.

Kaikista tärkein asia kuitenkin on pystyä takaamaan kaikille tavat sekä työssä että työttömyyden kohdatessa päivittää tehokkaasti osaamistaan muuttuvassa maailmassa.

 

Toivoo nimimerkki: Ensi viikolla 49-vuotta täyttävä kokeneehko bloggari huolestuneena tulevaisuudestaan ;-)

 

]]>
27 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263808-sakn-ehdotus-pitempaan-yrityksessa-olleiden-suojelusta#comments ikärasismi SAK Työsuhdesuoja Työttömyys Uudelleen koulutus Wed, 07 Nov 2018 15:31:24 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263808-sakn-ehdotus-pitempaan-yrityksessa-olleiden-suojelusta
Poliisille laajemmat valtuudet terveystietoihin - yksityisyydensuoja vähenee http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263746-poliisille-laajemmat-valtuudet-terveystietoihin-yksityisyydensuoja-vahenee <p>Sisäministeriö ajaa kiireellä läpi lakia, jossa poliisilla olisi entistä laajemmat oikeudet henkilöiden terveystietoihin sekä lääkäreillä olisi suurempi velvollisuus ilmoittaa mahdollisesta uhasta poliisille. Laki ei koskisi pelkästään tapahtuneita rikoksia vaan sillä pyrittäisiin ennaltaehkäisemään niitä.</p><p>Tavoitteen ollessa kiistämättä hyvä herättää tämä kuitenkin merkittäviä kysymyksiä kansalaisten yksityisyydensuojasta terveyteen liittyvien tietojen ollessa perinteisesti keskeisimpiä salassapidettäviä tietoja.&nbsp; Lailla pyritään mm tunnistamaan jo varhaisessa vaiheessa vakavia rikoksia ehkä suunnittelevat mielenterveyspotilaat.</p><p>Laki saattaisi toteutuessaan vaikuttaa merkittävästi näiden potilaiden hakeutumista hoitoon sekä muokata hoidoissa kerrottavien sekä käsiteltävien asioiden sisältöä. Näin ollen näennäisesti hyödylliseksi suunniteltu laki saattaisi aiheuttaa merkittäviä ongelmia hoidon toteutuksen ja laadun kannalta.</p><p><strong>Lain tavoitteista ja sisällöstä</strong></p><p><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005889468.html">Helsingin Sanomat kertoo artikkelissaan</a> STM:lle lähetetystä pykäläluonnoksesta, jossa todetaan mm seuraavaa:</p><p><em>Ministeriön luonnoksen mukaan tietoja voisi antaa, jos ne olisivat välttämättömiä &rdquo;poliisitutkinnan suorittamiseksi, vakavan hengen ja terveyden vaaran tai merkittävän omaisuusvahingon torjumiseksi taikka milloin erittäin tärkeä yleinen tai yksityinen etu sitä vaatii&rdquo;</em>.</p><p>Tuohan on varsin lavea kuvaus. Toki tarkennuksia saatetaan myöhemmässä vaiheessa tehdä, mutta vaikea on käytännön toiminnassa päätellä ilman lakitietämystä, mitkä tuon kuvauksen sisälle oikein kuuluvat.</p><p>HS kertoo myös:</p><p>&quot;<em>Jos ministeriön toive hyväksytään, potilastietoja voitaisiin jatkossa luovuttaa poliisitutkinnan suorittamiseksi. Muun muassa ulkomaalaisen maassa oleskelun, tulipalon tai työtapaturman selvittäminen ovat poliisitutkintaa. Niin on myös kadonneen henkilön etsintä.</em>&quot;</p><p>Melkoisen epämääräisellä ja tulkinnanvaraisella tavalla oltaisiin laajentamassa tiedustelulain hyväksynnän jälkimainingeissa jälleen yksityisyyttä.</p><p><strong>Vaikutukset mielenterveyspotilaisten hoitoon hakeutumiseen ja hoitoon</strong></p><p>Hesarin artikkelissa monet terveydenhuollon ammattilaiset ovat huolissaan siitä, mitä vaikutuksia tällä saattaisi olla vaikkapa mielenterveys- ja huumeongelmista kärsivien hoitoon hakeutumiselle sekä luottamukselliseen hoitosuhteeseen.</p><p>Mielestäni huoli on varsin aiheellinen. Jos nyt otetaan vaikka moneen mielenterveyden ongelmaan liittyvä vainoharhaisuus, niin miten ajattelette tällaisen lain vaikuttavan potilaan haluun kertoa asioista lääkärille tai muulle hoitohenkilökunnalle?</p><p>HS;n mukaan <em>poliisi haluaa potilastietoja uhka-arviotyökaluaan varten. Kouluampumisten jälkeen kehitetyllä työkalulla pyritään tunnistamaan vaarallisina pidettyjä ihmisiä ja ehkäisemään rikoksia. Eräs asiaa tunteva virkamies arvioi, että tavoitteen kannalta merkitykselliset potilastiedot ovat pääosin psykiatrian tietoja.</em></p><p>Psykiatristen tietojen yhdistäminen jonkinlaiseen uhkatyökaluun alkaa kuulostaa jo melko dystooppiselta.</p><p><strong>Saarikon ja Mykkäsen kuvaukset epämääräisiä ja osin ristiriitaisia</strong></p><p>HS kyseli sisäministeri Mykkäseltä sekä sosiaali- ja terveysministeri Saarikolta miksi potilastietoja halutaan avata. Vastaukset olivat varsin epämääräisiä ja&nbsp; herättivät paljonkin kysymyksiä.</p><p>Asiantuntijoiden mukaan vaarana on se, että ihmiset eivät menisi hoitoon, ja ongelmat pahenisivat. Tähän kommenttiin vastauksena Mykkänen totesi seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Lähtökohtaisesti kannattaa miettiä, ettei mene tekemään sellaisia suunnitelmia tai antamaan sellaista kuvaa, että on ajautumassa mukaan rikolliseen toimintaan.</em>&quot;</p><p>Tuota noin, nyt puhutaan mielenterveyspotilaiden hoidosta. Tähän varsin usein liittyy vaikkapa häiritseviä ajatuksia tms ja parasta olisi pystyä puhumaan niistä ilman pelkoa poliisin puheille joutumisesta. Miettimisen kanssakin lienee joskus haasteita,&nbsp; Mykkänen lisäksi toteaa yhdessä vastauksestaan seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Poliisi voisi esimerkiksi puhuttaa henkilön tai miettiä sopivia tukitoimia. Ennalta estävässä työssä ei ole kyse rangaistuksen hakemisesta, koska väkivaltaiset ajatukset eivät ole rangaistavia, vaan mahdollisen väkivallan teon estämisestä.</em>&quot;</p><p><strong>Potilastietojen yksityisyys yksi länsimaisen demokratian keskeisiä arvoja</strong></p><p>Huolimatta hyvästä tavoitteestaan tällaista lakia ei pidä tehdä kiireellä ja pohtimatta asioita huolellisesti. Hesarin tietojen mukaan tätäkin lakia ollaan ajamassa nimittäin kiireellä ja tavoitteena on lakiesityksen tuominen eduskuntaan jo kuukauden päästä vaikkei lauusntokierrosta olla käyty läpi eikä edes virallista lakiluonnosta ole olemassa.</p><p>Ei näin merkittävää muutosta voida viedä läpi tällä tavalla.</p><p>Eduskunnassa on myös käsittelyssä toinenkin laki liittyen potilastietojen luovuttamiseen eli ns toisiolaki. Siinä puolestaan oltaisiin luovuttamassa tietoja mm erilaisille terveysyrityksille.</p><p>Nyt jäitä hattuun ja ensin sotet sekä muut maaliin. Vasta sen jälkeen on syytä pohtia mahdollisia muutoksia terveystietojen yksityisyyteen.</p><p>Tästäkin lakiprosessista tulee nimittäin mieleen vanha sanonta: tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sisäministeriö ajaa kiireellä läpi lakia, jossa poliisilla olisi entistä laajemmat oikeudet henkilöiden terveystietoihin sekä lääkäreillä olisi suurempi velvollisuus ilmoittaa mahdollisesta uhasta poliisille. Laki ei koskisi pelkästään tapahtuneita rikoksia vaan sillä pyrittäisiin ennaltaehkäisemään niitä.

Tavoitteen ollessa kiistämättä hyvä herättää tämä kuitenkin merkittäviä kysymyksiä kansalaisten yksityisyydensuojasta terveyteen liittyvien tietojen ollessa perinteisesti keskeisimpiä salassapidettäviä tietoja.  Lailla pyritään mm tunnistamaan jo varhaisessa vaiheessa vakavia rikoksia ehkä suunnittelevat mielenterveyspotilaat.

Laki saattaisi toteutuessaan vaikuttaa merkittävästi näiden potilaiden hakeutumista hoitoon sekä muokata hoidoissa kerrottavien sekä käsiteltävien asioiden sisältöä. Näin ollen näennäisesti hyödylliseksi suunniteltu laki saattaisi aiheuttaa merkittäviä ongelmia hoidon toteutuksen ja laadun kannalta.

Lain tavoitteista ja sisällöstä

Helsingin Sanomat kertoo artikkelissaan STM:lle lähetetystä pykäläluonnoksesta, jossa todetaan mm seuraavaa:

Ministeriön luonnoksen mukaan tietoja voisi antaa, jos ne olisivat välttämättömiä ”poliisitutkinnan suorittamiseksi, vakavan hengen ja terveyden vaaran tai merkittävän omaisuusvahingon torjumiseksi taikka milloin erittäin tärkeä yleinen tai yksityinen etu sitä vaatii”.

Tuohan on varsin lavea kuvaus. Toki tarkennuksia saatetaan myöhemmässä vaiheessa tehdä, mutta vaikea on käytännön toiminnassa päätellä ilman lakitietämystä, mitkä tuon kuvauksen sisälle oikein kuuluvat.

HS kertoo myös:

"Jos ministeriön toive hyväksytään, potilastietoja voitaisiin jatkossa luovuttaa poliisitutkinnan suorittamiseksi. Muun muassa ulkomaalaisen maassa oleskelun, tulipalon tai työtapaturman selvittäminen ovat poliisitutkintaa. Niin on myös kadonneen henkilön etsintä."

Melkoisen epämääräisellä ja tulkinnanvaraisella tavalla oltaisiin laajentamassa tiedustelulain hyväksynnän jälkimainingeissa jälleen yksityisyyttä.

Vaikutukset mielenterveyspotilaisten hoitoon hakeutumiseen ja hoitoon

Hesarin artikkelissa monet terveydenhuollon ammattilaiset ovat huolissaan siitä, mitä vaikutuksia tällä saattaisi olla vaikkapa mielenterveys- ja huumeongelmista kärsivien hoitoon hakeutumiselle sekä luottamukselliseen hoitosuhteeseen.

Mielestäni huoli on varsin aiheellinen. Jos nyt otetaan vaikka moneen mielenterveyden ongelmaan liittyvä vainoharhaisuus, niin miten ajattelette tällaisen lain vaikuttavan potilaan haluun kertoa asioista lääkärille tai muulle hoitohenkilökunnalle?

HS;n mukaan poliisi haluaa potilastietoja uhka-arviotyökaluaan varten. Kouluampumisten jälkeen kehitetyllä työkalulla pyritään tunnistamaan vaarallisina pidettyjä ihmisiä ja ehkäisemään rikoksia. Eräs asiaa tunteva virkamies arvioi, että tavoitteen kannalta merkitykselliset potilastiedot ovat pääosin psykiatrian tietoja.

Psykiatristen tietojen yhdistäminen jonkinlaiseen uhkatyökaluun alkaa kuulostaa jo melko dystooppiselta.

Saarikon ja Mykkäsen kuvaukset epämääräisiä ja osin ristiriitaisia

HS kyseli sisäministeri Mykkäseltä sekä sosiaali- ja terveysministeri Saarikolta miksi potilastietoja halutaan avata. Vastaukset olivat varsin epämääräisiä ja  herättivät paljonkin kysymyksiä.

Asiantuntijoiden mukaan vaarana on se, että ihmiset eivät menisi hoitoon, ja ongelmat pahenisivat. Tähän kommenttiin vastauksena Mykkänen totesi seuraavaa:

"Lähtökohtaisesti kannattaa miettiä, ettei mene tekemään sellaisia suunnitelmia tai antamaan sellaista kuvaa, että on ajautumassa mukaan rikolliseen toimintaan."

Tuota noin, nyt puhutaan mielenterveyspotilaiden hoidosta. Tähän varsin usein liittyy vaikkapa häiritseviä ajatuksia tms ja parasta olisi pystyä puhumaan niistä ilman pelkoa poliisin puheille joutumisesta. Miettimisen kanssakin lienee joskus haasteita,  Mykkänen lisäksi toteaa yhdessä vastauksestaan seuraavaa:

"Poliisi voisi esimerkiksi puhuttaa henkilön tai miettiä sopivia tukitoimia. Ennalta estävässä työssä ei ole kyse rangaistuksen hakemisesta, koska väkivaltaiset ajatukset eivät ole rangaistavia, vaan mahdollisen väkivallan teon estämisestä."

Potilastietojen yksityisyys yksi länsimaisen demokratian keskeisiä arvoja

Huolimatta hyvästä tavoitteestaan tällaista lakia ei pidä tehdä kiireellä ja pohtimatta asioita huolellisesti. Hesarin tietojen mukaan tätäkin lakia ollaan ajamassa nimittäin kiireellä ja tavoitteena on lakiesityksen tuominen eduskuntaan jo kuukauden päästä vaikkei lauusntokierrosta olla käyty läpi eikä edes virallista lakiluonnosta ole olemassa.

Ei näin merkittävää muutosta voida viedä läpi tällä tavalla.

Eduskunnassa on myös käsittelyssä toinenkin laki liittyen potilastietojen luovuttamiseen eli ns toisiolaki. Siinä puolestaan oltaisiin luovuttamassa tietoja mm erilaisille terveysyrityksille.

Nyt jäitä hattuun ja ensin sotet sekä muut maaliin. Vasta sen jälkeen on syytä pohtia mahdollisia muutoksia terveystietojen yksityisyyteen.

Tästäkin lakiprosessista tulee nimittäin mieleen vanha sanonta: tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla.

 

 

]]>
4 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263746-poliisille-laajemmat-valtuudet-terveystietoihin-yksityisyydensuoja-vahenee#comments Juha Sipilän hallitus Poliisin valvonta Sisäministeri Kai Mykkänen Yksilön oikeudet Yksityisyys Tue, 06 Nov 2018 11:26:23 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263746-poliisille-laajemmat-valtuudet-terveystietoihin-yksityisyydensuoja-vahenee
Verotiedoissa vain osa yhtiöistä saaduista tuloista - merkittävä osa pimennossa http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263497-verotiedoissa-vain-osa-yhtioista-saaduista-tuloista-merkittava-osa-pimennossa <p>Verotietojen julkistamispäivänä julkkisten ja johtajien palkan retostelemisen kupeessa Veronmaksajien johtava <a href="https://www.veronmaksajat.fi/Palkka-ja-elake/julkiset-verotiedot-2017/">verojuristi Päivi Kaari on kirjoittanut oivan kirjoituksen siitä</a>, kuinka merkittävä osa tuloista ei näy verotiedoissa, sillä niitä ei lasketa verotettavaksi tuloksi. Verosuunnittelun taitavat henkilöt Suomen lain tarjoamin mahdollisuuksin pystyvät pitämään merkittävän osuuden tuloistaan verovapaana ja samalla pois verotiedoista.</p><p><strong>Merkittävä määrä listaamattomien yritysten pääomatuloista ei näy erilaisen verokohtelun vuoksi</strong></p><p>Tällä hallituskaudella useat asiantuntijatahot mukaanlukien hallituksen asettama työryhmä ovat ehdottaneet muutoksia listaamattomien yritysten verokohteluun, jonka katsotaan olevan epäreilu verrattuna muihin. Systemaattisesti kaikki ehdotukset ollaan tyrmätty Sipilän ja Orpon taholta.</p><p>Otetaan esimerkki suoraan verohallinnon sivuilta:</p><p><em>Aino omistaa Yhtiö A Oy:n osakkeet, joiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 1 500 000 euroa. Hän saa yhtiöstä verovuonna osinkoa 80 000 euroa. Osinko on alle 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta (8 % x 1 500 000 e = 120 000 e) ja samalla alle 150 000 euroa, joten osingosta 25 % eli 20 000 euroa on veronalaista pääomatuloa.</em></p><p><em>Pääomatulona verotettavasta osingosta menee veroa 30 % x 20 000 euroa eli 6 000 euroa.</em></p><p>Jos tarkastellaan paljonko näkyy verotettavaa tuloa ko henkilöllä verotiedoissa, niin siellä näkyy verotettava tulo eli tuo 20 000 euroa. Hän maksaa veroa yhteensä 80 tuhannen tuloista kuusi tuhatta euroa eli efektiiviseksi veroprosentiksi saadaan hänelle 7,5 prosenttia.</p><p>Tuota voi halutessaan verrata vaikkapa 80 000 vuodessa ansiotuloa ansaitsevaan henkilöön ja ollaan aika lailla eri luvuissa. Jos kyseessä olis pörssiosakkeista saatu osinko, niin silloinkin ollaan aivan eri tilanteessa.</p><p>Otetaan vielä toinen esimerkki samoilta sivuilta:</p><p><em>Sanni saa osinkoa Yhtiö S Oy:stä 170 000 euroa. Hänen omistamiensa osakkeiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 2 500 000 euroa. Osinko on alle 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, joten osingosta on 25 % veronalaista pääomatuloa 150 000 euroon asti eli 37 500 euroa. Ylimenevästä osasta (20 000 euroa) on veronalaista pääomatuloa 85 % eli 17 000 euroa. Yhteenlaskettu veronalainen pääomatulo on siis 54 500 euroa.</em></p><p><em>Pääomatulona verotettavasta osingosta menee veroa 30 % 30 000 euroon asti ja ylimenevästä osasta 34 %. Pääomatulon veron määrä on 30 % x 30 000 euroa + 34 % x 24 500 euroa eli 17&nbsp;330 euroa.</em></p><p>Kuten edellisessä esimerkissä, niin katsotaan verotettava tulo ja efektiivinen veroprosentti. Verotettavaa tuloa verotiedoissa näkyy 54 500 euroaa, kun todellinen tulo on 170 000 euroa. Efektiivinen veroprosentti on siis 10,1 prosenttia - ei paha.</p><p>Meillä on siis esimerkin mukaisesti kaksi henkilöä seuraavasti:</p><ol><li>Aino, jolla on todellisia tuloja 80 000 euroja ja verotiedoissa näkyy verotettavaa tuloa 20 000 euroa. Veroja hän maksaa todellisuudessa 7,5%. Käteen tulee 74 00 euroa.</li><li>Sanni, jolla on todellisia tuloja 170 000 ja verotiedoissa näkyy verotettavaa tuloa 54 500 euroa. Veroja hän maksaa todellisuudessa 10,1%. Käteen tulee 152 670 euroa.</li></ol><p>Miltä kuulostaa palkansaajan tai pörssiosakkeita omistavan kannalta?</p><p>Vertailun vuoksi veroprosentti palkansaajalla 80 000:n kohdalla on 39,8 ja 170 000:n kohdalla se on 49,3%. Karkeana arviona voi todeta, että saadakseen käteen Sannin 152 670 euroa pitäisi olla ansiotuloja 325 000 euroa vuodessa eli kuukausipalkaksi muodostuisi noin 27 000 euroa.</p><p><strong>Miksi ihmeessä näin erilainen verokohtelu?</strong></p><p>Jatkuvasti puhutaan työn arvostuksen nostamisesta. Meillä olisi mahdollisuus tasoittaa verotusta laajemmalla veropohjalla, jolloin progressiota voitaisiin alentaa. Näin ei kuitenkaan haluta tehdä.</p><p>Erilaisilla holding-yhtiöillä ja muilla järjestelyillä suuri joukko onnistuu minimoimaan verotuksensa varsin keinotekoisesti, mutta toki lain suomin mahdollisuuksin.</p><p>Lakeja tulisikin muuttaa ja yhteenä esteenä vaikuttaa olevan näiden asioiden hankala ymmärrettävyys aivan samoin kuin monen muun rahamarkkinoiden ja sijoituksien sekä niiden kohteluun liittyvien asioiden kohdalla. En ole kovin vakuuttunut suuren osan kansanedustajistakaan kykyyn hahmottaa näitä asioita.</p><p>Pitkällä aikajänteellä itse haluaisin mentävän kohti Irlannin mallia, jossa verotuksessa lasketaan yhteen ansio- ja pääomatulo, josta sitten otetaan progressiivisesti vero yhteissummasta. Tällöin tulolajit ovat samassa asemassa - veropohja olisi samalla laajempi ja progressiota voidaan laskea. Vielä kun tähän yhdistettäisiin yleishyödyllisten työmarkkinajärjestöjen sekä säätiöiden verotus voitaisiin progressiota edelleen laskea.</p><p>Tämä hallitus teetti selvityksen aiheesta, mutta käytännössä hautasi sen lukuunottamatta sijoitustiliä. Näin se jätti taustalla olevat merkittävät ongelmat ennalleen.</p><p>Toivottavasti ensi hallituskaudella nämä asiat otetaan uudelleen tarkastelun alle.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Verotietojen julkistamispäivänä julkkisten ja johtajien palkan retostelemisen kupeessa Veronmaksajien johtava verojuristi Päivi Kaari on kirjoittanut oivan kirjoituksen siitä, kuinka merkittävä osa tuloista ei näy verotiedoissa, sillä niitä ei lasketa verotettavaksi tuloksi. Verosuunnittelun taitavat henkilöt Suomen lain tarjoamin mahdollisuuksin pystyvät pitämään merkittävän osuuden tuloistaan verovapaana ja samalla pois verotiedoista.

Merkittävä määrä listaamattomien yritysten pääomatuloista ei näy erilaisen verokohtelun vuoksi

Tällä hallituskaudella useat asiantuntijatahot mukaanlukien hallituksen asettama työryhmä ovat ehdottaneet muutoksia listaamattomien yritysten verokohteluun, jonka katsotaan olevan epäreilu verrattuna muihin. Systemaattisesti kaikki ehdotukset ollaan tyrmätty Sipilän ja Orpon taholta.

Otetaan esimerkki suoraan verohallinnon sivuilta:

Aino omistaa Yhtiö A Oy:n osakkeet, joiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 1 500 000 euroa. Hän saa yhtiöstä verovuonna osinkoa 80 000 euroa. Osinko on alle 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta (8 % x 1 500 000 e = 120 000 e) ja samalla alle 150 000 euroa, joten osingosta 25 % eli 20 000 euroa on veronalaista pääomatuloa.

Pääomatulona verotettavasta osingosta menee veroa 30 % x 20 000 euroa eli 6 000 euroa.

Jos tarkastellaan paljonko näkyy verotettavaa tuloa ko henkilöllä verotiedoissa, niin siellä näkyy verotettava tulo eli tuo 20 000 euroa. Hän maksaa veroa yhteensä 80 tuhannen tuloista kuusi tuhatta euroa eli efektiiviseksi veroprosentiksi saadaan hänelle 7,5 prosenttia.

Tuota voi halutessaan verrata vaikkapa 80 000 vuodessa ansiotuloa ansaitsevaan henkilöön ja ollaan aika lailla eri luvuissa. Jos kyseessä olis pörssiosakkeista saatu osinko, niin silloinkin ollaan aivan eri tilanteessa.

Otetaan vielä toinen esimerkki samoilta sivuilta:

Sanni saa osinkoa Yhtiö S Oy:stä 170 000 euroa. Hänen omistamiensa osakkeiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 2 500 000 euroa. Osinko on alle 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, joten osingosta on 25 % veronalaista pääomatuloa 150 000 euroon asti eli 37 500 euroa. Ylimenevästä osasta (20 000 euroa) on veronalaista pääomatuloa 85 % eli 17 000 euroa. Yhteenlaskettu veronalainen pääomatulo on siis 54 500 euroa.

Pääomatulona verotettavasta osingosta menee veroa 30 % 30 000 euroon asti ja ylimenevästä osasta 34 %. Pääomatulon veron määrä on 30 % x 30 000 euroa + 34 % x 24 500 euroa eli 17 330 euroa.

Kuten edellisessä esimerkissä, niin katsotaan verotettava tulo ja efektiivinen veroprosentti. Verotettavaa tuloa verotiedoissa näkyy 54 500 euroaa, kun todellinen tulo on 170 000 euroa. Efektiivinen veroprosentti on siis 10,1 prosenttia - ei paha.

Meillä on siis esimerkin mukaisesti kaksi henkilöä seuraavasti:

  1. Aino, jolla on todellisia tuloja 80 000 euroja ja verotiedoissa näkyy verotettavaa tuloa 20 000 euroa. Veroja hän maksaa todellisuudessa 7,5%. Käteen tulee 74 00 euroa.
  2. Sanni, jolla on todellisia tuloja 170 000 ja verotiedoissa näkyy verotettavaa tuloa 54 500 euroa. Veroja hän maksaa todellisuudessa 10,1%. Käteen tulee 152 670 euroa.

Miltä kuulostaa palkansaajan tai pörssiosakkeita omistavan kannalta?

Vertailun vuoksi veroprosentti palkansaajalla 80 000:n kohdalla on 39,8 ja 170 000:n kohdalla se on 49,3%. Karkeana arviona voi todeta, että saadakseen käteen Sannin 152 670 euroa pitäisi olla ansiotuloja 325 000 euroa vuodessa eli kuukausipalkaksi muodostuisi noin 27 000 euroa.

Miksi ihmeessä näin erilainen verokohtelu?

Jatkuvasti puhutaan työn arvostuksen nostamisesta. Meillä olisi mahdollisuus tasoittaa verotusta laajemmalla veropohjalla, jolloin progressiota voitaisiin alentaa. Näin ei kuitenkaan haluta tehdä.

Erilaisilla holding-yhtiöillä ja muilla järjestelyillä suuri joukko onnistuu minimoimaan verotuksensa varsin keinotekoisesti, mutta toki lain suomin mahdollisuuksin.

Lakeja tulisikin muuttaa ja yhteenä esteenä vaikuttaa olevan näiden asioiden hankala ymmärrettävyys aivan samoin kuin monen muun rahamarkkinoiden ja sijoituksien sekä niiden kohteluun liittyvien asioiden kohdalla. En ole kovin vakuuttunut suuren osan kansanedustajistakaan kykyyn hahmottaa näitä asioita.

Pitkällä aikajänteellä itse haluaisin mentävän kohti Irlannin mallia, jossa verotuksessa lasketaan yhteen ansio- ja pääomatulo, josta sitten otetaan progressiivisesti vero yhteissummasta. Tällöin tulolajit ovat samassa asemassa - veropohja olisi samalla laajempi ja progressiota voidaan laskea. Vielä kun tähän yhdistettäisiin yleishyödyllisten työmarkkinajärjestöjen sekä säätiöiden verotus voitaisiin progressiota edelleen laskea.

Tämä hallitus teetti selvityksen aiheesta, mutta käytännössä hautasi sen lukuunottamatta sijoitustiliä. Näin se jätti taustalla olevat merkittävät ongelmat ennalleen.

Toivottavasti ensi hallituskaudella nämä asiat otetaan uudelleen tarkastelun alle.

 

 

]]>
65 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263497-verotiedoissa-vain-osa-yhtioista-saaduista-tuloista-merkittava-osa-pimennossa#comments Kotimaa Holding-yhtiö Juha Sipilän hallitus Pääoma- ja yritysverotus Verosuunnittelu Verot Thu, 01 Nov 2018 10:48:50 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263497-verotiedoissa-vain-osa-yhtioista-saaduista-tuloista-merkittava-osa-pimennossa
Ville Niinistön ratkaisu - poliitikotkin ovat ihmisiä http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263422-ville-niiniston-ratkaisu-poliitikotkin-ovat-ihmisia <p>Veikkailuissa täällä Puheenvuorossa on epäilty Ville Niinistön kulisseissa pyörittävän Vihreiden puheenjohtajavalintaa sekä hänen on povattu myös olevan Touko Aallon korvaaja. Toisin kuitenkin kävi - hän ei pyri puheenjohtajaksi eikä myöskään ole ehdolla seuraavissa eduskuntavaaleissa.</p><p>Lukuisat vihreiden vastustajat ovat koittaneet parhaansa mukaan hämmentää soppaa, jotta vihreiden kannatus saataisiin laskemaan lisää. Timo Haapalan kaltaiset luottotoimittajat <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005882388.html">kirjoittavat näkökulmiaan</a> saadakseen toiminnan näyttämään huonolta.</p><p>Tilanne ei ole helppo. Vaikka tiedossa olisi aiemminkin ollut se, että Touko Aalto saattaa luopua puheenjohtajuudesta, niin silti mahdolliset puheenjohtajaehdokkaat ovat olleet vaikean ja nopean pohdinnan edessä.</p><p>Poliitikkokin on kuitenkin ihminen vaikkei siltä aina kohtelun osalta vaikutakaan. Hänenkin pitää miettiä asioita esimerkiksi perheen ja henkilökohtaisen elämän kannalta. Aika tästä päivästä eduskuntavaaleihin tulee olemaan hektistä aikaa - puheenjohtaja on paljon vartijana ja edustajana. Itse en ihmettele lainkaan, että pohdinta vaikuttaa olevan hankalaa sekä puolueelle että mahdollisille ehdokkaille.</p><p>Ville Niinistö kertoo yhdeksi syyksi halun tehdä välillä jotain muuta sen sijaan, että olisi eduskunnassa jatkuvasti ilman kosketusta muuhun arkeen. Lisäksi hän kertoo, että teini-ikää lähestyvät lapset olivat tärkeitä päätöksen kannalta.</p><p>Itse arvostan päätöstä, mutta eiköhän nämäkin syyt käännetä päälaelleen. Vastustajat ja haaskalinnut tuskin tyytyvät tähän heidän kannaltaan kaiketi iloiseen uutiseen vaan löytävät tästäkin päätöksestä jotain huonoa.</p><p>Mielenkiintoista on nähdä päivän mittaan reaktiot tähän uutiseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Veikkailuissa täällä Puheenvuorossa on epäilty Ville Niinistön kulisseissa pyörittävän Vihreiden puheenjohtajavalintaa sekä hänen on povattu myös olevan Touko Aallon korvaaja. Toisin kuitenkin kävi - hän ei pyri puheenjohtajaksi eikä myöskään ole ehdolla seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Lukuisat vihreiden vastustajat ovat koittaneet parhaansa mukaan hämmentää soppaa, jotta vihreiden kannatus saataisiin laskemaan lisää. Timo Haapalan kaltaiset luottotoimittajat kirjoittavat näkökulmiaan saadakseen toiminnan näyttämään huonolta.

Tilanne ei ole helppo. Vaikka tiedossa olisi aiemminkin ollut se, että Touko Aalto saattaa luopua puheenjohtajuudesta, niin silti mahdolliset puheenjohtajaehdokkaat ovat olleet vaikean ja nopean pohdinnan edessä.

Poliitikkokin on kuitenkin ihminen vaikkei siltä aina kohtelun osalta vaikutakaan. Hänenkin pitää miettiä asioita esimerkiksi perheen ja henkilökohtaisen elämän kannalta. Aika tästä päivästä eduskuntavaaleihin tulee olemaan hektistä aikaa - puheenjohtaja on paljon vartijana ja edustajana. Itse en ihmettele lainkaan, että pohdinta vaikuttaa olevan hankalaa sekä puolueelle että mahdollisille ehdokkaille.

Ville Niinistö kertoo yhdeksi syyksi halun tehdä välillä jotain muuta sen sijaan, että olisi eduskunnassa jatkuvasti ilman kosketusta muuhun arkeen. Lisäksi hän kertoo, että teini-ikää lähestyvät lapset olivat tärkeitä päätöksen kannalta.

Itse arvostan päätöstä, mutta eiköhän nämäkin syyt käännetä päälaelleen. Vastustajat ja haaskalinnut tuskin tyytyvät tähän heidän kannaltaan kaiketi iloiseen uutiseen vaan löytävät tästäkin päätöksestä jotain huonoa.

Mielenkiintoista on nähdä päivän mittaan reaktiot tähän uutiseen.

]]>
20 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263422-ville-niiniston-ratkaisu-poliitikotkin-ovat-ihmisia#comments Eduskuntavaalit Vihreät Ville Niinistö Wed, 31 Oct 2018 08:59:03 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263422-ville-niiniston-ratkaisu-poliitikotkin-ovat-ihmisia
Sote-kansliapäällikön virka hakuun vuotta ennen aloittamista - miksi? http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263340-sote-kansliapaallikon-virka-hakuun-vuotta-ennen-aloittamista-miksi <p><a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/sote-ministerion-kansliapaallikon-virka-jo-nyt-auki-haiskahtaa-poliittiselta-pelilta/e4a8457d-2768-33e1-8785-9a085a6b874d?fbclid=IwAR1M5MnQWN0a72glmKQv_u6eADQdZECFheaj0PckSTo3s7tlxh6L86lrnYc">Talouselämässä Cilla Bhose kertoo kirjoituksessaan</a> kuinka Sosiaali- ja Terveysministeriö on laittanut hakuun kansliapäällikön viran: &quot;<em>Mielenkiintoista virantäyttöprosessin aloittamisessa on sen ajankohta; hakuaika päättyy marraskuun 19. päivänä, mutta työt alkavat vasta ensi vuonna lokakuun ensimmäisenä päivänä.</em>&quot;</p><p>Tuoksahtaa vahvasti poliittiselta virkanimitykseltä, joka halutaan tehdä hyvissä ajoin ennen huhtikuun eduskuntavaaleja. Varsin härskiä menoa enkä tiedä aiemmin näin läpinäkyvää aikaistettua valintaa tehdyn.</p><p><strong>Ministeri Mattila ei kommentoi syytä</strong></p><p>Talouselämän artikkelissa kerrotaan:</p><p>&quot;<em>Nykyinen sosiaali- ja terveysministeri <strong>Pirkko Mattila</strong> (sin) ei halunnut kommentoida Talouselämälle sitä, miksi kansliapäällikön virka avattiin jo nyt täytettäväksi. Hän vetosi aikataulusyihin, mutta saattaa kommentoimatta jättämisen taustalla olla muutakin.</em>&quot;</p><p>Soten ollessa vielä varsin sekavassa tilassa ollaan jo valitsemassa uutta kansliapäällikköä, jonka virka on yksi merkittävimpiä tulevissa uudistuksissa mikäli ne toteutuvat. Ja vaikkei nyt kaavailtu uudistus toteutuisi, niin joka tapauksessa joudutaan tekemään merkittäviä uudistuksia tällä alueella.</p><p>Kenties hallitus haluaa varmistaa, että niitä ohjaamassa on sille sopiva henkilö?</p><p><strong>Hallitus on myllännyt merkittävien virastojen ja liikelaitosten johdon</strong></p><p>Jossain vaiheessa puhuttiin poliittisten virkanimitysten ajan olevan ohi, mutta ei siltä kyllä vaikuta. Tietysti on hieman tulkinnanvaraista, mikä sitten on nimenomaan poliittinen virkanimitys.</p><p>Kaikessa hiljaisuudessa viime joulun ja uudenvuoden välipäivinä nimitettiin uuden Business Finlandin hallituksen puheenjohtajaksi Sipilän Elektrobitin entinen toimitusjohtaja, jonka kanssa vaikuttaa olleen paljonkin yhteistyötä matkan varrella. Perusteluja ei juuri annettu ja ajankohdan vuoksi mediakaan ei kysellyt - henkilö tuli kuitenkin aika puskista tuohon hommaan, jossa on todella merkittävä rooli tutkimuksen ja kehityksen tulevaisuuden tukistrategioissa. Juuri niissä strategioissa, joiden mukaan määritellään mille alueille yritystukia jaetaan.</p><p>Metsähallituksen pääjohtaja vaihdettiin heti alkuun ja pari kuukautta sitten Ruokaviraston pääjohtajaksi nousi lyhyen aikaan Maaseutuvirastossa pääjohtajana ollut vaikka virastojen fuusiossa Eviran hallinnoala on merkittävästi suurempi ja vaatii suurempaa asiantuntemusta. Lisäksi kaudeksi määriteltiin sopivasti viisi vuotta eli tuleva hallitus ei voi asiaa muuttaa.</p><p><strong>Meneekö tällainen läpinäkyvä ja keinotekoinen nimitys oikeasti läpi?</strong></p><p>Kyllä varmaan syyt keksitään tälle kummallisuudelle kunhan ministeri Mattila saa miettimisaikaa - ja Juha sekä Petteri vähän kerkeää ohjeistaa häntä. Itse en oikein usko, että tällainen manööveri on Mattilan omasta päästä lähtöisin.</p><p>Näin saataisiin sopivasti valinnanvapaudesta yms ajatteleva kansliapäällikkö ruoriin ensi hallituskaudelle riippumatta siitä, mitä nyt käy.</p><p>On tämä kyllä aika härski temppu jälleen.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Talouselämässä Cilla Bhose kertoo kirjoituksessaan kuinka Sosiaali- ja Terveysministeriö on laittanut hakuun kansliapäällikön viran: "Mielenkiintoista virantäyttöprosessin aloittamisessa on sen ajankohta; hakuaika päättyy marraskuun 19. päivänä, mutta työt alkavat vasta ensi vuonna lokakuun ensimmäisenä päivänä."

Tuoksahtaa vahvasti poliittiselta virkanimitykseltä, joka halutaan tehdä hyvissä ajoin ennen huhtikuun eduskuntavaaleja. Varsin härskiä menoa enkä tiedä aiemmin näin läpinäkyvää aikaistettua valintaa tehdyn.

Ministeri Mattila ei kommentoi syytä

Talouselämän artikkelissa kerrotaan:

"Nykyinen sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin) ei halunnut kommentoida Talouselämälle sitä, miksi kansliapäällikön virka avattiin jo nyt täytettäväksi. Hän vetosi aikataulusyihin, mutta saattaa kommentoimatta jättämisen taustalla olla muutakin."

Soten ollessa vielä varsin sekavassa tilassa ollaan jo valitsemassa uutta kansliapäällikköä, jonka virka on yksi merkittävimpiä tulevissa uudistuksissa mikäli ne toteutuvat. Ja vaikkei nyt kaavailtu uudistus toteutuisi, niin joka tapauksessa joudutaan tekemään merkittäviä uudistuksia tällä alueella.

Kenties hallitus haluaa varmistaa, että niitä ohjaamassa on sille sopiva henkilö?

Hallitus on myllännyt merkittävien virastojen ja liikelaitosten johdon

Jossain vaiheessa puhuttiin poliittisten virkanimitysten ajan olevan ohi, mutta ei siltä kyllä vaikuta. Tietysti on hieman tulkinnanvaraista, mikä sitten on nimenomaan poliittinen virkanimitys.

Kaikessa hiljaisuudessa viime joulun ja uudenvuoden välipäivinä nimitettiin uuden Business Finlandin hallituksen puheenjohtajaksi Sipilän Elektrobitin entinen toimitusjohtaja, jonka kanssa vaikuttaa olleen paljonkin yhteistyötä matkan varrella. Perusteluja ei juuri annettu ja ajankohdan vuoksi mediakaan ei kysellyt - henkilö tuli kuitenkin aika puskista tuohon hommaan, jossa on todella merkittävä rooli tutkimuksen ja kehityksen tulevaisuuden tukistrategioissa. Juuri niissä strategioissa, joiden mukaan määritellään mille alueille yritystukia jaetaan.

Metsähallituksen pääjohtaja vaihdettiin heti alkuun ja pari kuukautta sitten Ruokaviraston pääjohtajaksi nousi lyhyen aikaan Maaseutuvirastossa pääjohtajana ollut vaikka virastojen fuusiossa Eviran hallinnoala on merkittävästi suurempi ja vaatii suurempaa asiantuntemusta. Lisäksi kaudeksi määriteltiin sopivasti viisi vuotta eli tuleva hallitus ei voi asiaa muuttaa.

Meneekö tällainen läpinäkyvä ja keinotekoinen nimitys oikeasti läpi?

Kyllä varmaan syyt keksitään tälle kummallisuudelle kunhan ministeri Mattila saa miettimisaikaa - ja Juha sekä Petteri vähän kerkeää ohjeistaa häntä. Itse en oikein usko, että tällainen manööveri on Mattilan omasta päästä lähtöisin.

Näin saataisiin sopivasti valinnanvapaudesta yms ajatteleva kansliapäällikkö ruoriin ensi hallituskaudelle riippumatta siitä, mitä nyt käy.

On tämä kyllä aika härski temppu jälleen.

 

 

 

 

]]>
8 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263340-sote-kansliapaallikon-virka-hakuun-vuotta-ennen-aloittamista-miksi#comments Juha Sipilän hallitus Kunta- ja soteuudistus Poliittiset virkanimitykset Rakenteellinen korruptio Mon, 29 Oct 2018 18:14:57 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263340-sote-kansliapaallikon-virka-hakuun-vuotta-ennen-aloittamista-miksi
Lakkoilu vapaa-ajalla ja muita neronleimauksia http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262991-lakkoilu-vapaa-ajalla-ja-muita-neronleimauksia <p>Mitä pidemmälle kiista etenee, sitä oudommaksi käyvät perustelut. Tänään poimitussa sinisten <a href="http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262957-poliittiset-lakot-on-kiellettava">Tiina Ahvan blogissa</a> esitetään ties monennenko kerran idea lakkoilusta vapaa-aikana. Katsotaan vaikkapa Tilastokeskuksen määritelmä lakolle: &quot;<em>Työntekijät kieltäytyvät työn tekemisestä ja tällöin he eivät myöskään yleensä saavu työpaikalle.</em>&quot;</p><p>Voisitteko nyt kertoa minulle tyhmälle&nbsp; miten määritelmä huomioonottaen toteutetaan lakkoilu omalla ajalla?</p><p>Miten ne työt sitten jätetään tekemättä vapaa-ajalla, onko kyse kotitöiden tekemättä jättämisestä?</p><p><strong>Kukaan ei palkkaa irtisanoakseen</strong></p><p>Siinä toinen slogan, jota mm Petteri Orpo viljelee vasta-argumenttina. No shit Sherlock.. Tähän maailmaan mahtuu monta erilaista tilannetta ja tämä tuskin on se yleisin. Täysin olkiukkomaisella perustelulla koitetaan puolustella typerää lakia. Kokoomuksen viestintätoimisto on kunnostautunut viime aikoina keksimään näitä Orpon suuhun ja hän kyllä jaksaa niitä toistaa.</p><p>Tarkkaan ottaen tuosta voisi hyvinkin muodostua välillisesti mahdollinen tapaus mikäli irtisanominen tehtäisiin todella helpoksi. Yrittäjän tarvitessa apua ruuhkahuipussa houkuttelisi hän ammattilaisen hommiin tietäen niiden mahdollisesti loppuvan vaikkapa puolen vuoden päästä. Kovan luokan ammattilainen ei hommaan lähtisi määräaikaisella työsuhteella, mutta lupaus pysyvästä työpaikasta voisi toimia. Nyt joku kertoo seuraavaksi, että tällainen heikentäisi työnantajan mainetta. Tämä pitää paikkansa, mutta suuremmilla paikkakunnilla se ei kantaudu seuraavien korviin - pienillä kyllä. Laissa kuitenkin pitää ottaa huomioon eri tilanteet ja ympäristöt.</p><p>Alf Rehn Facebookissa kuvaili hyvin näitä väittämiä siitä, etteikö kukaan yrittäjä toimisi väärin vastineena seuraavaan aina empaattisen Kokoomuksen Susanna Kosken toteamukseen:<br />&quot;<em>On täysin absurdi väite, että alle 20 henkeä työllistävissä yrittäjissä &ndash; tai oikeastaan minkä tahansa kokoluokan yrittäjissä &ndash; löytyisi sellaisia, jotka irtisanovat henkilöstöä mielivaltaisesti ja huvin vuoksi.</em>&rdquo;</p><p>Tähän Alf Rehn otti kantaa Facebookissa seuraavasti:<br />&quot;<em>Ei, ei se ole absurdi väite. Se on looginen ja järkevä, teorian ja datan tukema väite. Ei niitä ehkä montaa ole, mutta onhan se itsestäänselvyys että jos otetaan kaikki yrittäjät Suomessa, mikä ei ole ihan pieni ryhmä, niin kyllä siihen ryhmään mahtuu pari sosiopaattia, pari muuten vain umpihullua, jokunen sadisti ja joitain moniongelmaisia. Eli sellaisia jotka voi irtisanoa mielivaltaisesti tai huvin vuoksi.</em>&quot;</p><p>Kuten Rehnkin samassa yhteydessä totesi niin, olen samaa mieltä siitä siitä, että kyseessä ei ole suinkaan enemmistö vaan todella pieni osa. Mutta näitä silti on - mätiä omenoita on sekä yrittäjissä että työntekijöissä.</p><p>Avainkysymys lakien säätämisessä on, kuinka paljon sitten pitää ottaa nämä huomioon. Eihän vaikkapa väkivaltarikoksia koskevat lait kosketa enemmistöä millään tavalla vaan ne kohdistuvat niihin tapauksiin, joissa mennään moraalisesti väärille poluille.</p><p><strong>Vastareaktio on seurausta päätösten sarjasta, jossa vain toista ollaan kuultu</strong></p><p>Hallituksen edustajat kertovat kuinka oikea tapa on antaa lausuntoja lakiesityksiin ja -luonnoksiin. Tällä hallituskaudella ne ovat menneet täysin kuuroille korville. Asianmukaisilla perusteluilla ei ole ollut mitään merkitystä. Aktiivimallissa koettiin yksi karuimmista esimerkeistä: suurin osa lausunnonantajista kertoi kuinka tämä ei toimi, mutta ei sillä ollut mitään merkitystä. Seurauksena juuri kukaan ei edes tienyt lain tullessa voimaan, mitä se tarkoitti. Eläinsuojelulakiin annettiin 400 lausuntoa, jotka kaikki menivät kuuroille korville. On eri asia aidosti kuunnella ja ymmärtää sekä toimia sen pohjalta - sitä tämä hallitus ei tee.</p><p>Lopputulemana aktiivimallisaa kiire oli saada voimaan laki, jota ei oltu mietitty kunnolla. Sen seurauksena noin 150 000 ihmistä, joista 97 000 työmarkkinatuen varassa, nauttii sanktioista joka kuukausi. Yhdeksän kymmenestä työmarkkinatuen saajasta ei ole pystynyt täyttämään ehtoa. Tähän ratkaisuna ministeri Lindström kertoi kuinka tuloksia arvioidaan väliarviointina huhtikuussa 2019 ja loppuarviointi on syyskuussa 2019. Eli kiireellä tehdyn lain mainostettu tiukka seuraaminen tarkoittaakin vastuun siirtämistä seuraavalle hallitukselle. Ryhdikästä menoa.</p><p>Kysymys ei ole vain irtisanomisen ehtojen heikentämisestä vaan hallituksen päätösten jatkumosta.</p><p>Kun tarpeeksi kauan kumarrat toiseen suuntaan pyllistäen toiselle, alkaa hanurin katsominen kyllästyttää.</p><p><strong>Painostakaa keinoilla, jotka eivät painosta</strong></p><p>Tämä vaikuttaa olevan hallituksen ja Suomen Yrittäjien kuningasajatus. Mikä on työttömien keino painostaa tai vaikkapa Kelan idioottimaisten kilpailutuspäätösten kohteena olevien vammaisten lasten sekä heidän vanhempiensa?</p><p>Menevätkö he lakkoon vai mitä tekevät? Huomaako sitä edes kukaan. Mitä jos hallitus päättäisi leikata kunnolla eläkkeitä, menisivätkö he lakkoon ja sen vaikutus olisi mikä?</p><p>Toistuvasti kerrotaan kuinka oikea tapa olisi vaikuttaa vain kertomalla mielipiteensä lausuntojen tms kautta. Jos sillä mielipiteellä ei ole mitään merkitystä, niin pitäisikö vain alistua? Olen katsonut tämän hallituksen lakiesitysten lausuntoja ja jopa korkeimman hallinto-oikeuden näkemyksillä pyyhitään hanuria. Kuunnellaanko vai tullaan kuulluksi sekä ymmärretyksi?</p><p><strong>Solidaarisuus on kuollut - eläköön solidaarisuus</strong></p><p>Ammattiyhdistysliikkeelle vaikuttaa laskeutuneen rooli puolustaa myös työttömiä ja muita, joiden oma vaikutusvalta ei riitä mihinkään. Heillä on valtaa vastustaa myös sellaisia asioita, jotka nähdään oikeudenmukaisuuden kannalta vääriksi.</p><p>Elinkeinoelämällä ja rikkailla on myös valtaa jopa enemmän. Milloin he ovat sitä käyttäneet heikompiosaisten puolustamiseksi? Kertokaahan esimerkkejä, kun minä en heti tunnista.</p><p>Nyt yrittäjät jakavat ruokaa, kun kyseessä on omien etujen puolustaminen ja vastustajien saattaminen huonoon valoon. Milloin näin on tapahtunut ilman omaa etua?</p><p>Itse tunnen monia hyviä yrittäjiä ja monia työntekijöitä. Siksi on outoa katsella tätä taistelua, jossa pääosassa ovat jotkut muut.</p><p>Toivottavasti solidaarisuus ei ole kuollut vaan elää edelleen.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mitä pidemmälle kiista etenee, sitä oudommaksi käyvät perustelut. Tänään poimitussa sinisten Tiina Ahvan blogissa esitetään ties monennenko kerran idea lakkoilusta vapaa-aikana. Katsotaan vaikkapa Tilastokeskuksen määritelmä lakolle: "Työntekijät kieltäytyvät työn tekemisestä ja tällöin he eivät myöskään yleensä saavu työpaikalle."

Voisitteko nyt kertoa minulle tyhmälle  miten määritelmä huomioonottaen toteutetaan lakkoilu omalla ajalla?

Miten ne työt sitten jätetään tekemättä vapaa-ajalla, onko kyse kotitöiden tekemättä jättämisestä?

Kukaan ei palkkaa irtisanoakseen

Siinä toinen slogan, jota mm Petteri Orpo viljelee vasta-argumenttina. No shit Sherlock.. Tähän maailmaan mahtuu monta erilaista tilannetta ja tämä tuskin on se yleisin. Täysin olkiukkomaisella perustelulla koitetaan puolustella typerää lakia. Kokoomuksen viestintätoimisto on kunnostautunut viime aikoina keksimään näitä Orpon suuhun ja hän kyllä jaksaa niitä toistaa.

Tarkkaan ottaen tuosta voisi hyvinkin muodostua välillisesti mahdollinen tapaus mikäli irtisanominen tehtäisiin todella helpoksi. Yrittäjän tarvitessa apua ruuhkahuipussa houkuttelisi hän ammattilaisen hommiin tietäen niiden mahdollisesti loppuvan vaikkapa puolen vuoden päästä. Kovan luokan ammattilainen ei hommaan lähtisi määräaikaisella työsuhteella, mutta lupaus pysyvästä työpaikasta voisi toimia. Nyt joku kertoo seuraavaksi, että tällainen heikentäisi työnantajan mainetta. Tämä pitää paikkansa, mutta suuremmilla paikkakunnilla se ei kantaudu seuraavien korviin - pienillä kyllä. Laissa kuitenkin pitää ottaa huomioon eri tilanteet ja ympäristöt.

Alf Rehn Facebookissa kuvaili hyvin näitä väittämiä siitä, etteikö kukaan yrittäjä toimisi väärin vastineena seuraavaan aina empaattisen Kokoomuksen Susanna Kosken toteamukseen:
"On täysin absurdi väite, että alle 20 henkeä työllistävissä yrittäjissä – tai oikeastaan minkä tahansa kokoluokan yrittäjissä – löytyisi sellaisia, jotka irtisanovat henkilöstöä mielivaltaisesti ja huvin vuoksi.

Tähän Alf Rehn otti kantaa Facebookissa seuraavasti:
"Ei, ei se ole absurdi väite. Se on looginen ja järkevä, teorian ja datan tukema väite. Ei niitä ehkä montaa ole, mutta onhan se itsestäänselvyys että jos otetaan kaikki yrittäjät Suomessa, mikä ei ole ihan pieni ryhmä, niin kyllä siihen ryhmään mahtuu pari sosiopaattia, pari muuten vain umpihullua, jokunen sadisti ja joitain moniongelmaisia. Eli sellaisia jotka voi irtisanoa mielivaltaisesti tai huvin vuoksi."

Kuten Rehnkin samassa yhteydessä totesi niin, olen samaa mieltä siitä siitä, että kyseessä ei ole suinkaan enemmistö vaan todella pieni osa. Mutta näitä silti on - mätiä omenoita on sekä yrittäjissä että työntekijöissä.

Avainkysymys lakien säätämisessä on, kuinka paljon sitten pitää ottaa nämä huomioon. Eihän vaikkapa väkivaltarikoksia koskevat lait kosketa enemmistöä millään tavalla vaan ne kohdistuvat niihin tapauksiin, joissa mennään moraalisesti väärille poluille.

Vastareaktio on seurausta päätösten sarjasta, jossa vain toista ollaan kuultu

Hallituksen edustajat kertovat kuinka oikea tapa on antaa lausuntoja lakiesityksiin ja -luonnoksiin. Tällä hallituskaudella ne ovat menneet täysin kuuroille korville. Asianmukaisilla perusteluilla ei ole ollut mitään merkitystä. Aktiivimallissa koettiin yksi karuimmista esimerkeistä: suurin osa lausunnonantajista kertoi kuinka tämä ei toimi, mutta ei sillä ollut mitään merkitystä. Seurauksena juuri kukaan ei edes tienyt lain tullessa voimaan, mitä se tarkoitti. Eläinsuojelulakiin annettiin 400 lausuntoa, jotka kaikki menivät kuuroille korville. On eri asia aidosti kuunnella ja ymmärtää sekä toimia sen pohjalta - sitä tämä hallitus ei tee.

Lopputulemana aktiivimallisaa kiire oli saada voimaan laki, jota ei oltu mietitty kunnolla. Sen seurauksena noin 150 000 ihmistä, joista 97 000 työmarkkinatuen varassa, nauttii sanktioista joka kuukausi. Yhdeksän kymmenestä työmarkkinatuen saajasta ei ole pystynyt täyttämään ehtoa. Tähän ratkaisuna ministeri Lindström kertoi kuinka tuloksia arvioidaan väliarviointina huhtikuussa 2019 ja loppuarviointi on syyskuussa 2019. Eli kiireellä tehdyn lain mainostettu tiukka seuraaminen tarkoittaakin vastuun siirtämistä seuraavalle hallitukselle. Ryhdikästä menoa.

Kysymys ei ole vain irtisanomisen ehtojen heikentämisestä vaan hallituksen päätösten jatkumosta.

Kun tarpeeksi kauan kumarrat toiseen suuntaan pyllistäen toiselle, alkaa hanurin katsominen kyllästyttää.

Painostakaa keinoilla, jotka eivät painosta

Tämä vaikuttaa olevan hallituksen ja Suomen Yrittäjien kuningasajatus. Mikä on työttömien keino painostaa tai vaikkapa Kelan idioottimaisten kilpailutuspäätösten kohteena olevien vammaisten lasten sekä heidän vanhempiensa?

Menevätkö he lakkoon vai mitä tekevät? Huomaako sitä edes kukaan. Mitä jos hallitus päättäisi leikata kunnolla eläkkeitä, menisivätkö he lakkoon ja sen vaikutus olisi mikä?

Toistuvasti kerrotaan kuinka oikea tapa olisi vaikuttaa vain kertomalla mielipiteensä lausuntojen tms kautta. Jos sillä mielipiteellä ei ole mitään merkitystä, niin pitäisikö vain alistua? Olen katsonut tämän hallituksen lakiesitysten lausuntoja ja jopa korkeimman hallinto-oikeuden näkemyksillä pyyhitään hanuria. Kuunnellaanko vai tullaan kuulluksi sekä ymmärretyksi?

Solidaarisuus on kuollut - eläköön solidaarisuus

Ammattiyhdistysliikkeelle vaikuttaa laskeutuneen rooli puolustaa myös työttömiä ja muita, joiden oma vaikutusvalta ei riitä mihinkään. Heillä on valtaa vastustaa myös sellaisia asioita, jotka nähdään oikeudenmukaisuuden kannalta vääriksi.

Elinkeinoelämällä ja rikkailla on myös valtaa jopa enemmän. Milloin he ovat sitä käyttäneet heikompiosaisten puolustamiseksi? Kertokaahan esimerkkejä, kun minä en heti tunnista.

Nyt yrittäjät jakavat ruokaa, kun kyseessä on omien etujen puolustaminen ja vastustajien saattaminen huonoon valoon. Milloin näin on tapahtunut ilman omaa etua?

Itse tunnen monia hyviä yrittäjiä ja monia työntekijöitä. Siksi on outoa katsella tätä taistelua, jossa pääosassa ovat jotkut muut.

Toivottavasti solidaarisuus ei ole kuollut vaan elää edelleen.

 

 

]]>
18 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262991-lakkoilu-vapaa-ajalla-ja-muita-neronleimauksia#comments Elinkeinoelämän keskusliitto Harhaanjohtaminen Juha Sipilän hallitus Petteri Orpo Suomen yrittäjät ry Mon, 22 Oct 2018 19:23:37 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262991-lakkoilu-vapaa-ajalla-ja-muita-neronleimauksia