Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Kaikki blogit puheenaiheesta Innovaatiopolitiikka

Piilotetaanko innovaatiorahoitus yhtiöihin?

Valtion kehitysyhtiö Vaken käyttötarkoitus on jäänyt epäselväksi jopa Valtiotalouden tarkastustusvirastolle. https://yle.fi/uutiset/3-9685989 . Toimintatapaa ihmetteli myös lainsäädännön arviointineuvosto. https://vnk.fi/documents/10616/2913095/Lausunto%2Bvaltion%2Byhti%C3%B6om...

Hallitus suunnittelee lisää yritystukia

Kesäkuun puoluekokouksissa päähallituspuolueiden puheenjohtajat raottivat näkemyksiään tulevaisuudesta. Tämän perusteella saamme pian nähdä suorien yritystukien lisääntyvän. Keskustapuolueen perinteiseen linjaan yritystuet sopivat hyvin mutta kokoomuksen myönteinen suhtautuminen yritystukiin on lievästi sanottuna yllättävää.

Tekes/Business Finlandin IBM-sopimus tarpeeton ja haitallinen?

Ministeri Lintilä on saanut selvityksen innovaatiorahavirtoja ohjailevasta Tekes/Business Finlandin IBM-sopimuksesta ja on tyytyväinen. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005718575.html

Väärää politiikkaa: Tuottavuuden kasvun pysähtyi pysähtyi 2007

Suomen tuottavuuden kasvun pysähtyminen 2007 alkaen on ekonomisteille mysteeri, jota kuumeisesti tutkitaan. Mikä alkoi tuolloin mennä pieleen? Ilman tuottavuuden kasvua ei pidempiaikaista elintason kasvua saavuteta, joten vastaus olisi löydettävä pian. Kyseessä lienee seuraavien asioiden summa, johon onneksi kuitenkin voidaan vaikuttaa oikealla politiikalla:

-Yritysten investoinnit vähenivät. Tulosta alettiin ohjatta yhä enemmän osinkoina omistajille. Kun sijoitettua pääomaa ei lisätä, on yritysjohdon helpompi saada pääoman tuotto-% hyväksi ja osakekurssi ylös.

Mistä Suomen talouskasvu syntyy ja mitä nyt pitäisi tehdä?

Innovaatiotoiminnan perusasiat ovat hukassa monilta poliitikoilta ja muilta keskustelijoilta ja siksi keskustelu polkee paikallaan ja järjestelmän kehittäminen on sekavaa. Unohtuu, että keskeisin asia on uusien ideoiden ja teknologioiden kehittäminen. Ilman uutta teknologiaa unelmat maailman parantamisesta valuvat hukkaan, palveluja, vientiä ja myytävää ei ole. Ilman uutta teknologiaa pöhinä loppuu.

Keskustelu koulutusleikkauksista on jäänyt liian yksipuoliseksi

 

Alkuviikosta julkaistun tutkimuksen mukaan Suomi käyttää OECD-maista peräti 3. eniten julkista rahaa koulutukseen. Vastaavasti yksityisen rahoituksen määrä on jopa toiseksi alhaisin.

http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/oecd-suomi-tilastokarjessa-koulutuksen-rahoituksessa-jaljessa-varhaiskasvatuksessa-ja-koulutustasossa

Mistä tämä kertoo?

Armotonta menoa innovaatiopolitiikassa, osa 2

No nyt selvisi asia, jota kummastelin aiemmassa (8.5.)  Armotonta menoa blogissani.  Hallituksen tarkoitus oli rahoittaa innovaatioekosysteemejä ja kasvumoottoreja.  Tarkoitukseen  osoitettiin rahoitusta näiden pääomittamiseen.  Ekoysteemit ja kasvumoottorit ovat abstrakteja käsitteitä, joita on paha pääomittaa…Siis syntyi pieni ongelma kun ei ole mitään pääomitettavaa…Kaavaillun pääomistuksen tuotto ei lisäksi olisi riittänyt mihinkään.  Tämän olisi voinut kertoa etukäteen päättäjille.

Kylähullut synnyttivät ilmailun liiketoimintaekosysteemin

Innovaatiokeskustelussa muodikkaaksi termiksi on noussut liiketoimintaekosysteemi, joita jokainen kynnelle kykenevä taho haluaa synnyttää vieläpä hallinnollisin toimin. Näitä ei kuitenkaan voida hallinnollisilla toimilla synnyttää, koska ensin tarvitaan merkittävä innovaatio, jonka ympärille ne rakentuvat pitkän ajan kuluessa. Hyvän esimerkin tarjoaa ilmailun liiketoimintaekosysteemi.

Armotonta menoa innovaatiopolitiikassa.

Hallituksen puolivälitarkastelun tuloksena hallitus ilmoittaa TEM:n sivuilla, että

..” Lisäksi Suomen Akatemiaa ja Tekesiä varaudutaan pääomittamaan kumpaakin 60 miljoonalla eurolla.Tekesin pääomittamisella tuetaan yritysten, tutkimuslaitosten ja valtion yhteishankkeita, eli niin sanottuja kasvun moottoreita. Niillä tavoitellaan uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja 3–5 vuoden aikajänteellä..”

Kaupungistuminen ja keskittävä metropolipolitiikka ei ratkaise Suomen ongelmia.

Keskittäminen ja yksiviivainen metropolipolitiikka on noussut vahvasti esiin kuntavaalikeskusteluissa.   Petteri Orpo on sitä mieltä, että kaupungistuminen kiihdyttää talouskasvua ja että Helsinki on erityisasemassa. Juhan Vartiaisen mukaan taloustiede on vahvasti osoittanut, että kaupungit ja vahvat metropolialueet lisäävät hyvinvointia ja talouden suorituskykyä. Kun annetuilla valmiuksilla varustettu joukko ihmisiä on lähempänä toisiaan, he ovat Vartiaisen mukaan tuottavampia kuin ollessaan hajallaan isossa maassa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä