Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Biodiversiteetti

Kasvavan metsien käytön vaikutukset vesistöihin ja luonnon biodiversiteettiin

LUKE:n tutkimuksen mukaan metsäojituksien kuormittavuus vesistöille on jopa kymmeniä kertoja suurempi kuin on aiemmin arvioitu. Suomen metsäalasta noin 25 prosenttia on ojitettua ja tutkimuksen mukaan avohakkuut sekä metsien käsittely lisäävät entisestään haittoja vesistöille. Näin ollen metsätalouden merkitys vesistöjemme rehevöitymiselle on huomattavasti suurempi kuin on aiemmin luultu.

Lisääntyvät hakkuumäärät pahentavat ongelmia

Ylen artikkelissa kerrotaan:

Onko poliittinen johto valmis suoraan kansalaisvaikuttamiseen?

(Viikon uutinen oli Brexit – Iso-Britannian kansanäänestyksen tulos Euroopan Unionista eroamiselle. Kansa puhui 52 prosentin enemmistövoimalla neuvoa antavan ohjeensa poliittiselle johdolle.

Diversiteetin rajaamista diversiteetin puolustamisessa?

 

Valppauteni herää, kun esiintyy jokin sellainen sivistyssana, jota vanha Nykysuomen sanakirjani (WSOY 1977) sivistyssanaluettelo ei tunne. Toisesta kirjahyllystäni löytyvästä sivistyssanakirjasta (Gummerus 2004) sana diversiteetti löytyy. Sana tarkoittaa luonnon monimuotoisuutta.

Eräiden vaiheiden jälkeen käsiini osui tiistain 8.12.2015 Helsingin Sanomien artikkeli ”Paha täplärapu sai poikkeusluvan”. Artikkelissa kerrotaan, että EU on määritellyt Suomessa 187 lajia haitallisiksi vieraslajeiksi kasvi- ja eläinkunnassa.

Maabrändi lunastettavana

Energia- ja ilmastopolitiikkamme on ajanut itsensä seinään. Toivon, että ydinvoimahankkeet uskalletaan myös demarien toimesta jättää laskuista ja keskitymme todella kehittämään uusiutuvaa ekosysteemeille vaaratonta energiaa ja energiatehokkuutta.

 

Täpliä vaahteran lehdillä

Kirjoittelin ennen lomia kylmän kesäkuun mahdollisista seurauksista metsille. Nyt kai voidaan turvallisin mielin todeta, etteivät 1980-luvun metsätuhot sittenkään palaa ainakaan ensi kesänä, koska kirjoitukseni jälkeen on ollut lähes ennätyspitkä hellejakso, joka on vettä kaipaaville tuhonaiheuttajasienille myrkkyä.

Kuudes sukupuuttoaalto vaaraksi ihmisille

Stanfordin yliopiston biologi Rodolfo Dirzo kollegoineen varoittaa, että ihmisten aiheuttama sukupuuttoaalto on vaaraksi ihmisille itselleen. Suurten nisäkkäiden vähentyessä tauteja levittävät jyrsijät yleistyvät. Hyönteiset pölyttävät kolme neljännestä maailman ruokasadosta, mutta selkärangattomien lukumäärä on romahtanut lähes puolella 35 vuoden aikana.

Trooppisten kalojen siirtyminen lauhkeille alueille järkyttää ekosysteemejä

Ilmastonmuutos ajaa trooppisia kaloja siirtymään lauhkeille vesille. National Geographic kertoo, että koralliriutoille sopeutuneet kalat syövät kasvillisuuden ja järkyttävät ekosysteemejä, mikä on johtanut kalansaaliiden romahtamiseen mm. Etelä-Japanissa. “Lajistot sekoittuvat, eikä kukaan pysty ennakoimaan lopputulosta”, arvioi Etelä-Alabaman yliopiston meribiologi Ken Heck.

 

Ilmastonmuutos vaatii lajien leviämisen avustamista

Ilmastonmuutos etenee niin nopeasti, että eliölajeja on avustettava leviämään alueille, joilla ne voivat jatkossa menestyä. Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Turun yliopiston tutkimuksessa on määritelty käsitteitä keskustelun jäsentämiseksi. Avustettu leviäminen saattaa edellyttää lakimuutoksia, sillä nykyinen luonnonsuojelulaki pohjautuu pitkälti lajien säilyttämiseen alkuperäisillä alueillaan.

Elämään sovittautumisen kulutussuhde

99 prosenttia elävästä biomassasta, erityisesti eläinkunnassa, johon ihminenkin kuuluu yhtenä pienenä kansalliskokoelmana - elää kahden merkittävän verrannon yhtälönä -

 

” … kaikkien eläinten ja eliöiden pitää sovittaa mahdollinen hyöty mahdolliseen menetykseen – yleensä hyöty on hieman suurempi kuin riski, mutta menestyksen ja menetyksen välinen ero pieni” pitäisi herättää ”paatuneimmankin” kasvukiihkoilijan.

Olemme ylittäneet biosfääriosuutemme yli 200 vuoden ajan!

Maanpäällä elävä biomassaeliöstö muodostuu vuosimiljoonaisista geeniperimistä – alkuaan ehdä vain ”yhdestä” alkutekijästä, jota vaikkapa tällä hetkellä kutsuttakoon syanobakteeriksi, jonka arvellaan olleen ensimmäinen elollinen ja jakaantumiskelpoinen osiensa summa muutoin ”kylmässä molekyylimassassa”. 

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä